MATKAKERTOMUS SUOMEN TÄRKKELYSPERUNAHANKE

Matka: Suomen Tärkkelysperunahankkeen opintomatka Pohjois-Saksaan

Ajankohta: 22.1.-26.1.2003

Matkan tarkoitus: Tutustua perunakonevalmistajiin , käytettyihin koneisiin, tärkkelysperunatehtaaseen sekä urakoitsijoihin ja maatiloihin.

Matkakertomus

Keskiviikko 22.1.2003

Matka alkoi kokonaisuutena Helsinki-Vantaan lentokentältä 17.30 lähtevällä lennolla Hampuriin. Matkalle osallistujat kokoontuivat lähtöterminaaliin noin tuntia ennen lähtöä. Ryhmä saapui Porista, Seinäjoelta, Vaasasta ja Kokkolasta jatkolennoilla tai omilla autoillaan suoraan Helsinki-Vantaalle. Matkanjohtaja Juha Lauhkonen kokosi ryhmän allekirjoittaneen avustuksella. Aikataulussa lähtenyt lento saapui Hampuriin 18.30 paikallista aikaa. Vastassa oli saksalainen bussikuski. Ryhmän siirryttyä bussiin, jatkui matka kohti Bremeniä ensimmäiseen yöpaikkaan.

Torstai 23.1.2003

Matka jatkui 8.30 hotellilta kohti Dammea Grimmen tehtaille. Ryhmää Grimmen tehtaalla oli vastassa Frank Beerthuis, tehtaan tuotannon esittelijä. Ryhmää kierrätettiin läpi suurten tehdasrakennusten ja laajan konekentän. Tehdas-alue koostuu kolmesta yksiköstä, varsinaisesta perunakonetehtaasta, elektroniikkatehtaasta, jonka tuotteet menevät perunakoneisiin sekä muoviosia valmistavasta tehtaasta. Varsinkin viimeksi mainittu muovitehdas valmistaa osia Grimmen perunakoneiden lisäksi paljon ulkopuolisille ostajille. Tehdas-alueen ja tuotannon laajuus yllätti monet ryhmäläiset koollaan.

Tehdasvierailun jälkeen matka jatkui maatila/koneurakoitsijavierailulla Dettmer nimisessä yrityksessä Kettenkampissa (katso www.dettmeronline.de ). Esitelijänä tilalla toimi tilan johtaja Gerd Dettmer. Yritys työllistaa 35 vakinaista työntekijää. Yritys tarjoaa urakointipalveluna kuorma-autoista lähes kaikkeen maatalouteen liittyvää konetyöhön korjuusta muokkaukseen ja kaikkeen siltä väliltä. Koneurakointi tilalla on harjoitettu vuodesta 1967 lähtien. Maatilalla, joka on samaa kokonaisuutta, viljeltiin perunaa noin 300 hehtaaria. Tuotanto jakautui siten, että ranskanperunaa, lastuperunaa ja tärkkelysperunaa viljeltiin kutakin noin 100 hehtaarin alalla. Peruna varastoidaan Keski-Euroopassa, tärkkelysperuna mukaan lukien, pitkälle kevättalveen ja ryhmämme sai hyvän kuvan myös välivarastointiin liityvissä asioissa. Lisäksi Gred Dettmer kertoi yrityksen ja maatilan toiminnasta sekä ajankohtaisista Saksan maatalouteen liittyvistä asioista ryhmällemme.

Matka jatkui seuraavaan yöpymiskohteeseen Osnabruckiin.

Perjantai 24.1.2003

Päivän ensimmäinen vierailukohteemme oli Kronen tehdas, joka valmistaa lähinnä nurmirehun tuuotantoon liittyviä koneita. Saimme Kronen toiminnasta kattavan esityksen heidän näyttelyhallissaan. Hallissa oli näytillä muun muassa maailman suurin itsekulkeva tarkkuussilppuri. Tehtaan lähistöllä sijaitsi myös käytettyjen maatalouskoneiden myyntipiste, joka oli varsinainen aamupäivän kohteemme. Tutustuttuamme jonkin aikaa paikalliseen konekenttään, jouduimme aikataulun puitteissa lähtemään kohti Emlichheimia tilavierailulle sekä tärkkelysperunatehtaalle.

Tehdastutustuminen aloitettiin tilavierailulla tehtaan sopimustuottajan luona. Tilavierailulla tutustuttiin tilan konekantaan, perunan varastointiin sekä saatiin tietoa saksalaisen tärkkelysperunatilan arjesta. Tärkkelysperunatehtaan vierailu alkoi yritysesittelyllä, esityksellä Saksan tärkkelysperunatuotannosta sekä ajankohtaisista tuotantoon liittyvistä asioista. Todettakoon, että viime kolmen vuoden (2000-2002) tärkkelysperunan keskisato Saksassa on ollu 38-43 tonnin välillä ja tärkkelys-% on vaihdellut 18-19,5 % välillä. Eli kaukana ei suomalainenkaan kärkikaarti tärkkelsyperunatuotannon saksalaisesta satotasosta ole. Noin tunnin mittaisen esittelyn jälkeen siirryimme tärkkelystehtaan alueelle, jossa tutustuimme solunesteen haihduttamoon, perunan vastaanottoon sekä perunajauhon varastointiin. Tehtaan käyntikausi loppui vierailupäivän iltana eli viimeiset perunakuormat oli vastaanotettu edellisenä päivänä. Valitettavasti emme päässeet tutstumaan tehtaan prosessiin sisätiloissa. Liekö Saksalaisilla ollut pelto teollisuusvakoilusta vai mikä esti heitä näyttämästä tehtaan tärkeimpiä osia ryhmällemme.

Matka jatkui vielä Tilavierailulle lähelle Hollannin rajaa. Tilalla viljeltiin perunaa 250 hehtaaria. Tuotanto jakautui tälläkin tilalla ranskanperunaan, cips- ja tärkkelysperunaan. Tärkkelysperuna vietiin Hollantiin jauhettavaksi Aveben tehtaille, jotka käyvät aina maaliskuulle saakka. Ryhmämme tutustui perunan varastointitiloihin, välivarastointiin sekä sai aimo annoksen tietoutta saksalaisen perunanviljelijän arjesta. Mainittakoon, että tilan isäntä piti erittäin tärkeänä kilpailutekijänä, varsinkin kun uudet Itä-Euroopan maatalousvaltaiset maat ovat liittymässä EU:hun, vuoteen 2010 mennessä laatusandardin luomista tilan sekä koko saksalaiseen perunantuotantoon.

Matka jatkui seuraavaan yöpymiskohteeseen Garreliin lähelle Cloppenburgia.

Lauantai 25.1.2003

Matka jatkui aamulla 8.00 kohti Wildeshausenia Schröderin maatalouskoneliikkeeseen ( katso www.schroeder-gruppe.de ). Tutustuimme liikkeen laajaan käytettyjen maatalouskoneiden valikoimaan myyjän esittelykierroksen lomassa. Tarjontaa koneista oli varsin kattavasti ja myynnissä oli kattava valikoima koneita, joita ei välttämättä Suomen markkinoilla ole vastaavasti tarjolla. Näistä esimerrinä voidaan mainita 2-riviset hinattavat perunannostokoneet, isommat puimirit ym. Siirryimme vielä toiseen saman koneliikkeen toimipisteeseen Twistringeniin, jossa oli enemmän tarjontaa perunantuotantoon liittyvistä koneista. Mainittakoon, että matkan jälkeen allekirjoittanut avusti kyseisen koneliikkeen pihalla olleen Wullmaus 2733 UB 2-rivisen nostokoneen kaupassa Suomeen.

Matka jatkui iltapäivällä kohti Hampuria, jonne saavuimme juuri pimeän laskeutuessa kaupunkiin. Hotellimme sijaitsi keskeisellä paikalla Hampurissa kävelymatkan päässä kaupunkin kultturellisista kohteista. Illan ohjelmaan kuului myös yhteinen illallinen paikallisen olutpanimon ravintolassa.

Sunnuntai 26.1.2003

Sunnuntain ohjelma koostui kiertoajelusta kaupungilla sekä tutustumisesta Hampurin satamaan. Ryhmämme kiersi noin tunnin mittaisen satamavenekierroksen, jossa esiteltiin uskomattoman laajaa Hamburin satamaa, siellä olevia valtavia rahtialuksia ja sataman toimintaa. Tämän jälkeen matka jatkui Hampurin lentokentälle, josta lentomme Suomeen lähti klo 19.30 paikallista aikaa. Edellinen Suomen lento lähti lauantai aamuna, joten tämän vuoksi ryhmän matka venyi viikonlopun yli paluumatkalle sunnuntai iltaan. Helsinkiin saavuimme klo 22.05, josta kukin jatkoi omilla jatkolennoillaan omiin kohteisiinsa.

Matka oli osanottajien mielestä varsin onnistunut. Ryhmä koki vierailukohteet kiinnostaviksi ja matkan aikataulu, matkanjohtajan palvelut ja muut järjestelyt sujuivat moitteettomasti. Uskon, että matkalaiset saivat opintomatkasta sen, mitä lähtivät alun perin hakemaankin, ainakin kommentit matkasta olivat varsin myöteiset.

Matkaterveisin Saksasta

Teemu Hauhia

Suomen Tärkkelysperunahanke

Etelä-Pohjanmaan Maaseutukeskus