Magnesiumin puute
Tuntomerkit: Perunan vanhimmista lehdistä alkaen lehtisuonten väliset alueet vaalenevat, kellastuvat ja ruskettuvat. Oireet ilmenevät kasvukaudella sitä aikaisemmin, mitä ankarampi puute on.
Esiintyminen: Magnesiumin puutosoireet ovat perunassa yleisimpiä. Puutosta saattaa esiintyä karkeilla mailla ja sielläkin puutosoireet ilmenevät herkimmin pellon hiekkaisimmissa kumpareissa. Liika kalilannoitus pahentaa magnesiumin puutetta, koska kali syrjäyttää ravinteiden otossa magnesiumia.
Merkitys: Magnesium on lehtivihreän ja soluseinien rakenneosa ja on välttämätön energiansiirtoreaktioissa. Magnesiumin puute hidastaa tärkkelyksen kertymistä mukuloihin ja alentaa lopulta satoa.
Torjunta: Jos maan magnesium-luku on välttävä tai huono, annetaan keväällä ennen istutusta lisälannoituksena 30?60 kg Mg/ha esimerkiksi magnesiumravinteena. Jos puutosoireita ilmenee kukintavaiheessa voidaan käyttää nopeavaikutteista lehtilannoitusta: 2?3 kg Mg/ha 400 litrassa vettä esimerkiksi Mg-sulfaattina tai Mg-nitraattina. Maan heikkoa magnesiumtilaa kohennetaan kalkituksen yhteydessä käyttämällä dolomiitti- tai muuta Mg-pitoista kalkkia.
Samankaltaisia oireita aiheuttavat: mangaanin puute, joka tosin ilmenee nuorimmissa lehdissä päinvastoin kuin magnesiumin puute.
Kaliumin puute
Tuntomerkit: Kasvusto on normaalia tummempi. Lehdenreunat ja kärjet tummuvat, ruskettuvat ja kuihtuvat ennenaikaisesti.
Esiintyminen: Niukimmat kalivarat ovat karkeimmissa kivennäismaissa sekä turvemaissa, joissa myös puutosoireita ilmenee herkimmin.
Merkitys: Kaliumin puute vaikuttaa ensisijaisesti perunan laatuun: puute lisää kuiva-ainepitoisuutta, mustelmoitumista sekä ruokaperunan tummumista raakana ja kypsennettynä. Ankara puute rajoittaa myös sadon määrää, koska puute heikentää kuivuudenkestävyyttä ja jouduttaa kasvuston ränsistymistä kasvukauden loppupuolella.
Torjunta: Karkeahieta- ja hiekkamaiden ravinteiden pidätyskyky on heikko, minkä vuoksi vuotuinen kalilannoitus keväällä on välttämätön. Kalia suositellaan annettavan keväällä korkeintaan 150 kg/ha. Jos tarve on suurempi, ylimenevä osa kannattaa antaa lehtilannoituksena ensimmäisten ruttoruiskutusten yhteydessä.
Kalin lehtilannoitus on paikallaan myös, jos selviä puutosoireita esiintyy. Tärkkelysperuna hyötyy ennen kukintaa tai viimeistään kukinnan aikana annetusta lehtilannoituksesta. Ruoka- ja siemenperuna hyötyvät laadullisesti kalin lehtilannoituksesta kukinnan jälkeenkin niin kauan kuin varsisto on vielä vihreä.
Lehtilannoituksena kalia annetaan korkeintaan 10 kg/ha ruiskutuskertaa kohti. Kaliumsulfaatti ja kaliumnitraatti soveltuvat lehtilannoitukseen.
Samankaltaisia oireita aiheuttavat: Kuivuus, fosforin puute
Mangaanin puute
Tuntomerkit: Mangaanin puutteessa kasvuston ylimmät osat ovat kiillottomia. Latvan lehdet kiertyvät ylöspäin. Lehtisuonien välit vaalenevat kloroottisiksi, ja kellertyvät. Pahassa puutostilassa nuorten lehtien lehtisuoniin muodostuu kuoliolaikkuja pistemäisinä riveinä.
Esiintyminen: Puutosoireita saattaa ilmetä kalkkipitoisilla mailla, joissa on korkea pH. Vahvasti kalkituilla juurikasmailla esiintyy herkästi mangaanin puutosta.
Merkitys: Peruna tarvitsee mangaania aineenvaihduntaan ja lehtivihreän muodostamiseen. Mangaaninpuute heikentää juuriston taudinkestävyyttä.
Torjunta: pH pidetään alle 6,5 lukemissa. YaraMila Puutarhan Y-lannoitteet ja osa perunan Y-lannoitteista sisältävät mangaania sen verran, että se normaalioloissa riittää perunan tarpeisiin. Lisäksi moni rutontorjunta-aine sisältää mankotsebia, jonka mangaanipitoisuus on 1?2 %. Mangaanilisälannoitusta tarvitaankin vain harvinaisissa poikkeustapauksissa. Lisälannoitukseen käytetään mangaaniravinnetta, mangaanikelaattia tai mangaanisulfaattia.
Samankaltaisia oireita aiheuttavat:
Teksti: Anne Rahkonen, PETLA 2006
|