TärkkiNetti - Torjunta-ainevioitukset

Siemenrikkakasvien torjunta-aineet

Afalon on lehti- ja maavaikutteinen valikoimaton rikkakasvihävite, jota käytetään ennen perunan taimettumista. Ruiskutusvaiheessa pintaan ehtineet perunan lehdet kellastuvat. Vähäinen vioitus ei vaikuta perunan satoon.

Basta on valikoimaton lehtien kautta vaikuttava valmiste. Basta ruiskutetaan perunan taimettumisen kynnyksellä. Ruiskutusvaiheessa pintaan ehtineisiin perunanlehtiin Basta aiheuttaa polttovioitusta. Alle kolmesenttisille perunantaimille vioitus on harmiton. Suurempien perunantaimien alkukehitystä vioitus hidastaa, vaikka ne aikaa myöten toipuvatkin.

Boxer on lehti- ja maavaikutteinen rikkakasvihävite. Ohjeenmukainen käyttöajankohta on ennen perunan taimettumista, mutta perunan taimistokin sietää Boxeria jossain määrin. Vioitus ilmenee ruiskutuksen jälkeisinä päivinä kehittyvien uusien lehtien ja korvakkeiden reunoissa lievänä polttovioituksena ja reunojen kuroutumisena.

Fenix on lehti- ja maavaikutteinen valikoimaton rikkakasvihävite. Ruiskutusvaiheessa taimelle ehtineiden perunoiden lehtiin Fenix aiheuttaa polttovioitusta ja lehdenreunojen käpristymistä.

Maatilan S-sulfuroni, Monitor, Maatilan R-sulfuroni ja Titus ovat valikoivia lehtivaikutteisia valmisteita, joita voidaan käyttää ennen perunan taimettumista, mutta myös perunan ollessa taimella. Perunan taimivaiheessa käytettynä valmisteet vaalentavat ohimenevästi perunanlehdistöä. Muutos näkyy voimakkaimmin 3?6 päivää ruiskutuksen jälkeen, ja tänä aikana kasvaviin uusiin lehtiin jää usein pysyviä, vähäisiä lehdenreunan kellertymiä ja kuroutumia. Muutokset eivät vaikuta satoon.

Senkor ja Mistral ovat lehti- ja maavaikutteinen valmiste. Senkoria käytetään pääasiassa ennen perunan taimettumista, mutta osa perunalajikkeista sietää pienen Senkor-määrän vielä taimivaiheessa.

Perunan taimille käytettynä Senkor aiheuttaa lehtien kellastumista. Herkät lajikkeet saattavat oireilla pitkään. Esimerkiksi lehtisuonten vierustat saattavat kellastua vielä viikkojen kuluttua ruiskutuksesta.

Valikoivat juolavehnähävitteet

Vioitusherkkyyteen vaikuttavat sääolot ja lajike. Leveälehtiset lajikkeet reagoivat yleensä pienilehdykkäisiä herkemmin. Vioitusriski on suurin, kun ruiskutetaan ilman ollessa kosteaa ja kun ruiskutuksen jälkeen päivä lämpenee auringonpaahteiseksi.

Agil voi aiheuttaa lievää keltalaikkuisuutta perunan lehtiruodin reunoissa oleviin pieniin korvakkeisiin. Vioitus on harmitonta.

Fusilade Max ja Focus Ultra eivät yleensä aiheuta oireita perunanlehtiin. Paahtava aurinko heti ruiskutuksen jälkeen saattaa tuottaa pistemäisiä vähäisiä polttovioituksia alimpiin aurinkoon päin suuntautuneisin lehtiin. Vioitus on harmitonta.

Targa Super voi aiheuttaa vähäistä keltakirjavuutta perunanlehdyköihin. Vioitus on yleensä harmitonta.

Varsistonhävitys

Reglonea käytetään siemenperunan varsistonhävitykseen. Reglonea voi kulkeutua mukuloihin, jos valmistetta käytetään kuivuudesta kärsivään vihreään varsistoon.

Oireet: Varsistosta rönsyjen kautta mukulaan kulkeutuva Reglone ruskettaa mukulan johtojänteen. Ankarampi vioitus johtaa rönsypään kuolioon, joka näkyy peukalonpainauman mallisena kuolleena laikkuna mukulan rönsypäässä.

Napakuoppakuolion ehkäisy: Ruiskuta keskipäivällä, kun aamukaste on kuivunut. Kuivuuden vallitessa odota sadetta tai murskaa latvusto ja ruiskuta varrentyngät pienellä Reglone-annoksella tai Spotlightilla. Mitä tuleentuneempi varsisto on ruiskutusvaiheessa, sitä heikommin Reglone kulkeutuu mukuloihin.

Muut rikkakasvihävitteet

Perunamaiden ja viljapeltojen rajamailla väärään kasvustoon joutuneiden rikkakasvihävitteiden aiheuttamia oireita tavataan usein: oras kellastuu, ja perunanlehdet kurtistuvat. Esimerkiksi MCPA ja muut fenoksihappot saavat perunanlehdykät kehittymään suipoiksi, kurttuisiksi ja varret kiemuraisiksi. Kasvuhäiriöitä voi ilmetä myös mukuloissa.

Viljojen pienannosaineet aiheuttavat perunanvarsien kitukasvuisuutta sekä ruiskutuksen jälkeen kehittyviin lehtiin keltaisuutta tai punertumista. Fenoksihappojen ja pienannosaineiden vioitus rajoittuu kyseisen kasvukauden satoon.

Klopyralidi ja glyfosaatti ovat petollisia siemenperunanviljelyssä, koska pieni torjunta-ainemäärä ei aiheuta oireita kasvustossa ruiskutusvuonna vaan vasta seuraavana kasvukautena, kun satoa käytetään siemeneksi. Viereisen lohkon tuulikulkeuma tai huuhtelemattoman ruiskun jäämät riittävät aiheuttamaan vioituksen. Klopyralidin yliannostus esimerkiksi pesäkekäsittelyssä juurikasmailla voi vioittaa maan kautta perunaa seuraavana vuonna.

Klopyralidi (Matrigon, Maatilan Klopyralidi 2, Maatilan Klopyralidi 3, Torate, Ariane S, Maatilan MCPA Trio, Rikkakasviaine 20091) kulkeutuu perunan lehdistä satomukuloihin. Mukulat säilyvät oireettomina varastossa, ja itävät normaalisti. Kasvuhäiriö paljastuu perunan taimettumisen jälkeen. Versonkärjet ovat kippurassa. Lehdyköiden suonitus on epänormaalisti haaroittunut; lehtilapa on kapea tai se on jäänyt jopa kehittymättä, jolloin on vain kiemurainen lehtiruoti.

Glyfosaatti (Roundup, Rambo, Glyfonova Bio ym.) varastoituu satomukuloihin. Keväällä mukuloiden itäessä glyfosaatti kulkeutuu itujen kasvupisteisiin tappaen ne. Idut haaroittuvat yrittäen kasvattaa yhä uusia versoja. Taimettuminen viivästyy, ja taimisto jää aukkoiseksi.

Klikkaamalla haluamaasi kuvaa saat siitä suurennuksen uuteen ikkunaan. Lataaminen voi kestää, kuvan tarkkuudesta riippuen, muutamia minuutteja.

Teksti: Anne Rahkonen, PETLA 2007