Y-viros
PVY

Tuntomerkit:   Y-viruksen aiheuttamat oireet vaihtelevat vallitsevan virusrodun mukaan. Lievemmän rodun (Y0) saastuttamasta siemenperunasta kasvaneen kasvin lehdet ovat kurttuiset ja usein kirjavat. Voimakkaampi nekroottinen Y-virusrotu (Yn) aiheuttaa vanhenevissa lehdissä pistemäisiä tai viirumaisia kuoliolaikkuja. Alimmat lehdet kuolevat tai putoavat. Oireiden voimakkuus vaihtelee myös lajikkeittain. Joillakin lajikkeilla virus aiheuttaa jo tartuntavuonna särmikästä laikuttaista lehtikuoliota. Toista äärilaitaa edustaa Van Gogh, joka viroottisena on täysin oireeton.

Viime vuosina on yleistynyt Yntn-virusrotu, jolle vanhat lajikkeet ovat alttiita, siis nekin, joilla on kestävyyttä Y0- tai Yn-viruksia vastaan. Myös Yntn-virusrodun oireet vaihtelevat lajikkeittain. Joillekin lajikkeille se aiheuttaa selvää lehtien kurttuisuutta ja keltakirjavuutta, mutta toisilla lajikkeilla kasvusto-oireet ovat hyvin lievät ja vaikeasti havaittavat.

Leviämistapa:   Y-virus leviää kirvojen välityksellä sairaista perunakasveista terveisiin.  Tartunnan saaneet mukulat ovat yleensä oireettomia, mutta niistä kehittyy seuraavana vuonna sairas kasvi. Viruksen Yn-muoto aiheuttaa joskus mukuloihin pinnasta hieman koholla olevia renkaita.

Esiintyminen ja merkitys:  Y-virus aiheuttaa satotappioita. Y-viroottisen siemenperunan sato on vain noin puolet terveen sadosta. Siemenkantojen järjestelmällisen uusimisen ansiosta siemenperunan virustilanne säilyi pitkään hyvänä, kunnes 2005?2006 monista alttiista lajikkeista tavattiin viroottisia siemeneriä.

Torjunta: Y-viruksen torjunta perustuu siemenkantojen säännölliseen uusimiseen.  Viroottiset perunakasvustot ovat olleet yleisiä viime vuosina, ja sen vuoksi etenkin virusalttiiden lajikkeiden lisäysviljelykset on viisasta sijoittaa yli 200 metrin päähän muista perunakasvustoista. Lisäysviljelyksillä kannattaa seurata kirvojen esiintymistä ja tarvittaessa alkukesällä torjua ne lähilohkojen viljanoraista jo ennen kuin ne siirtyvät perunakasvustoon.

Siemenperunaviljelyksillä vektorilevintäisten virusten leviämistä voidaan voidaan vähentää parafiiniöljyruiskutuksin. Kirvan kärsän öljyyntyminen estää kirvaa siirtämästä viruksia kasvista toiseen. Ruiskutus on tehtävä heti kirvojen ilmaannuttua ja niitä on jatkettava kukintavaiheeseen asti. Öljyn voi myös ruiskuttaa yhdessä eräiden rutontorjunta-aineiden kanssa. 

Kirvojen tappamiseen tai karkottamiseen tähtäävät torjunta-aineruiskutukset ovat melko tehottomia. Kirvat ehtivät levittää virusta ennen ruiskutusta tai sen jälkeen ruiskutuksen vaikutuksen laannuttua. Karkottava torjunta-aine tekee kirvat levottomiksi, saa ne liikkumaan enemmän, ja levittämään virusta laajemmalle kasvustossa.  

Muistuttavia tauteja:  A-, M-, S- ja X-virukset aiheuttavat lievää kurttuisuutta tai kirjavuutta lehtiin. Nekroosioireet lehdissä muistuttavat erehdyttävästi lehtipoltteen oireita

Teksti: Asko Hannukkala, MTT ja Anne Rahkonen, PETLA 2007

Takaisin_etusivulle

Y-viroosi p
Viroottinen kasvi
Kuva: Petla


Yn-viruksen aiheuttamia renkaita mukuloiden pinnassa Nicola-lajikkeessa
Kuva: Anne Rahkonen

Klikkaamalla haluamaasi kuvaa saat siitä suurennuksen uuteen ikkunaan. Lataaminen voi kestää, kuvan tarkkuudesta riippuen, muutamia minuutteja.