potatiscystnematod
Globodera rostochiensis

Tuntomerkit ja kehitysvaiheet: Keltaperuna-ankeroinen on sukkulamato. Noin 0,5 mm mittaiset toukat tunkeutuvat alkukesällä perunan juuriin. Ne käyttävät kasvia ravintonaan ja estävät veden ja ravinteiden kulkua juurissa. Juuret jäävät lyhyiksi ja haaroittuvat voimakkaasti. Kasvit jäävät pieniksi, kärsivät veden puutteesta ja kellastuvat. Kasvustossa peruna-ankeroissaastunta näkyy vuosittain laajenevina heikkokasvuisina laikkuina.

Syyskesällä koirasankeroiset poistuvat juurista maahan. Naaraat jäävät paikoilleen kasvamaan ja pullistuvat lopulta juurten repeillessä näkyviin. Niitä voi nähdä heinäkuun lopulta lähtien perunan juurissa valkoisina, keltaisina ja ruskeina pistemäisen pieninä rakkuloina. Täysikasvuisena naaras on noin millimetrin kokoinen pyöreä rakkulamainen kysta. Kystan sisällä olevat jopa sadat toukat säilyvät elinkykyisinä useita vuosia. Kun perunaa jälleen istutetaan peltoon, perunan juurista erittyvät aineet saavat toukat kuoriutumaan ja hakeutumaan perunan juuriin.

Muistuttavia lajeja: Valkoperuna-ankeroinen, jonka kystat muuttuvat valkoisista ruskeiksi. Suomessa on tavattu muutama valkoperuna-ankeroisesiintymä.

Leviämistapa: Peruna-ankeroiset leviävät maa-aineksen siirtelyssä, siemenperunan mukana, multaisten juurikkaiden, taimien ja sipuleiden mukana sekä jalkineissa, käytetyissä säkeissä, laatikoissa, työvälineissä ja ?koneissa.

Esiintyminen ja merkitys: Keltaperuna-ankeroinen on melko yleinen Etelä-Suomessa. Sen sijaan perunan päätuotantoalueella Pohjanmaalla sitä on tavattu vain muutama esiintymä. Vielä toistaiseksi peruna-ankeroisesiintymiä on niin harvassa, että torjunnassa pääpaino on peruna-ankeroisen leviämisen estämisessä. Jos peruna-ankeroinen leviää perunaviljelmien yleiseksi tuholaiseksi, se pakottaa siirtymään jatkuvasta perunanviljelystä suunnitelmalliseen kasvinvuorotukseen.

Ennakkotorjunta: Ankeroisen leviämisen estämiseksi on turvallista käyttää vain tunnettua, varmasti puhdasta siemenperunaa. Osta vain virallisesti tarkastettua siemenperunaa. Koneet ja laitteet pitää puhdistaa perusteellisesti mullasta ja höyrypestä, jos niitä on käytetty tilan ulkopuolella tai niillä on käsitelty muiden viljelmien satoa. Varaa käyttösiemenviljelykselle tietyt lohkot, joilla ei viljellä lainkaan muuta perunaa. Käytä kasvinvuorotusta mahdollisuuksien mukaan.

Torjunta: Kelta- ja valkoperuna-ankeroiset kuuluvat kasvinsuojelulainsäädännössä mainittuihin torjuttaviin kasvintuhoojiin muualla Suomessa paitsi korkealaatuisen siemenperunan tuotantoalueella Tyrnävän ja Limingan kunnissa, missä ne ovat hävitettäviä kasvintuhoojia. Peruna-ankeroislöydöksistä tai epäilyistä pitää viipymättä ilmoittaa EVIRAn kasvinsuojeluyksikköön tai ELY-keskuksen kasvintarkastajalle.

Peruna-ankeroislohkoilla perunaa saa viljellä vain joka kolmas vuosi käyttäen vuorokerroin ankeroisenkestävää ja vuorokerroin altista lajiketta. Ennen heinäkuun loppua korjattavaa varhaisperunaa saa viljellä useammin. Tyrnävällä ja Limingassa rajoitukset ovat tiukemmat.

Teksti: Anne Rahkonen, PETLA 2007

Keltaperuna-ankeroiskystia maassa
Kuva: Anne Rahkonen

Keltaperuna-ankeroisen kysta perunan juuressa
Kuva: Jyrki Tomminen

Klikkaamalla haluamaasi kuvaa saat siitä suurennuksen uuteen ikkunaan. Lataaminen voi kestää, kuvan tarkkuudesta riippuen, muutamia minuutteja.