Suomen tärkkelysperunahanke 2001-2003

Hankesuunnitelma

I Tärkkelysperunatuotannon nykytila

Viljely

Tärkkelysperunaa viljellään Suomessa noin 8600 ha alalla ja viljelijöitä on noin 1000. Keskimääräinen sopimusala on 9 ha. Tärkkelysperunan satotaso on ollut noin 30 t/ha ja keskimääräinen tärkkelyspitoisuus on vaihdellut alueittain sen ollessa Satakunnassa 18.5 % ja Pohjanmaalla 17.5 %. Viljelijöiden tulot ovat laskeneet lähes koko EU-jäsenyyden ajan ja se on vaikuttanut voimakkaasti viljelijämäärien supistumiseen. Toisaalta myönteisenä asiana on yksikkökoon kasvu. Kannattavuus on heikentynyt ja sitä pitää parantaa tehostamalla tuotantoa ja pyrkimällä pienempiin tuotantokustannuksiin.

Jalostus

Tärkkelysperunaa jalostetaan Suomessa kolmessa tehtaassa Etelä-Pohjanmaalla (Lapua, Vimpeli ja Evijärvi) ja yhdessä pisteessä Satakunnassa (Kokemäki). Perunantärkkelystä valmistavat yritykset ovat Raisio Yhtymään kuuluvat Lapuan Peruna Oy ja Finnmyl Oy sekä Järviseudun Peruna Oy ja Evijärven Peruna Oy. Teollisuuden valmistuskapasiteetti vastaa 79.000 t valmistusmäärää, mutta EU:n valmistuskiintiö rajaa tuotannon ja samalla viljelyn tällä hetkellä 54.000 tonniin tärkkelystä vuodessa.

Kuva 1. Suomen perunatärkkelyksen kiintiö (t) 1999-2001 ja Raisio Yhtymän, Järviseudun Peruna Oy:n ja Evijärven Peruna Oy:n osuudet kiintiöstä.

Kuva 2. Perunatärkkelyksen käytön kehitys Suomessa 1995-2003 sekä kotimainen tuotannon osuus. Perunatärkkelyksen käyttö on lisääntynyt jatkuvasti, joten perustelut 75 000 t kotimaisen perunatärkkelyksen kiintiölle ovat olemassa.

Markkinat

Perunatärkkelyksen kokonaistarve Suomessa oli vuonna 2000 n. 170.000 tonnia. Kotimaisten markkinoiden oletetaan kasvavan noin 5 %:n vuosivauhtia. Tällöin perunatärkkelyksen kulutus olisi vuonna 2003 jo yli 200.000 t. Tärkein markkina-alue perunatärkkelykselle Suomessa on paperiteollisuus toisin kuin muualla Euroopassa, jossa suurin osa tärkkelyksestä menee elintarviketeollisuuden käyttöön. Paperiteollisuuden käyttö kokonaiskulutuksesta oli v. 2000 n. 130 000 t ja modifioidun perunatärkkelyksen viennin osuus n. 30 000 t. Elintarvikekäyttöön meni 9.000 t. Elintarvikekäytöstä yli 2/3 käytetään leipomoissa ja lihanjalostuslaitoksissa. Kuluttajapakkausten myynti on melko vähäistä, vain 2.000 tonnin luokkaa. Kuluttajapakattua perunatärkkelystä myös viedään vähäisessä määrin Venäjälle. Kuluttajapakkausmarkkinoilla on odotettavissa volyymien pienenemistä ruokailutottumusten muutoksen seurauksena sekä kilpailun kiristymistä mm. tuontiperunajauhon vuoksi.

Kotimaisen paperiteollisuuden viimeaikaisten investointien seurauksena perunatärkkelyksen kysyntä on voimakkaassa kasvussa. Teollisuus on siirtymässä bulkkipaperin valmistuksesta korkeamman jalostusasteen päällystettyihin paperilaatuihin, mikä kasvattaa perunatärkkelyksen osuutta tärkkelyksen kokonaiskäytöstä. Metsäteollisuuden omistusjärjestelyjen kautta yksittäiset ostajat ovat markkinoilla yhä merkittävämmässä asemassa, mikä johtaa toimittajakilpailun kiristymiseen.

Perunatärkkelyksen luomumarkkinat ovat vielä pienet, mutta odotettavissa on kasvua luomutärkkelyksen käytössä etenkin elintarviketeollisuus- ja kuluttajapakkausmarkkinoilla.

Kuva 3. Perunatärkkelyksen tarve vuonna 2000. Paperiteollisuudessa käytettiin modifioitua perunatärkkelystä (kotimaa + vienti) 160200 t, kuluttajapakkausten osuus oli 2000 t ja elintarviketeollisuuden osuus 7000 t.

Kuva 1.

Kuva 2.

Kuva 3.

Takaisin

II. Tuotannon nelikenttäanalyysi

Vahvuudet

  • tärkkelysperunan tuotanto on sopimustuotantoa, jossa on hyvä yhteistyö teollisuuden ja viljelijöiden välillä

  • kiinteä ja joustava tuotantoketju tärkkelysteollisuuden, viljelijän ja loppukäyttäjän välillä

  • teollisuus panostanut merkittävästi kilpailuhaittojen poistamiseen

  • viljelijöiden osaaminen on hyvää tasoa, mutta kehittämistoimia vaaditaan lisää 2000-luvulla

  • käytössä hyvä tutkimuksen ja neuvonnan taso

  • toimiva sertifioidun siemenen huoltojärjestelmä

  • perunalla suhteellisen hyvä satotaso myös pohjoisissa maalaji- ja sääoloissa

  • perunatärkkelyksen laatu on korkea ja kysytty mm. elintarvike- ja paperiteollisuudessa

  • viljelijät panostaneet ympäristöasioihin ja lannoitus sekä torjunta-aineiden käyttö tarkentunut

  • teollisuus panostanut myös ympäristöasioihin mm. jätevesien käsittelyyn

  • ympäristönhoidon korkeaa tasoa voidaan pitää markkinoinnin vahvuutena etenkin viennissä

  • Suomella on 54 000 t/v tärkkelyskiintiö ja perustelut 75 000 t/v kiintiölle on olemassa

Heikkoudet

  • pieni tilakoko ja viljelykierron puutteet

  • käyttösiemenhuolto

  • sääriskit ja pakkasen haitat sekä viljelylle, välivarastoinnille että kuljetuksille

  • märkien vuosien ongelmat nostossa ja sadon multaisuudessa

  • vanhaa konekantaa runsaasti, investoinnit estyneet viime vuosina

  • korkeat kiinteät kustannukset

  • sesonkityövoiman saanti tiloille purkamaan työhuippuja

  • solunesteen muodostamat ongelmat

  • pienet jalostuslaitokset käyvät vajaakapasiteetillä ja lisäksi kova kansainvälinen kilpailu

  • tärkkelystä käyttävän teollisuuden voimakas kasvu ja kansainvälistyminen

  • Suomen ja pienen toimialan vähäinen painoarvo EU:n tärkkelyspolitiikassa

Mahdollisuudet

  • tilojen kannattavuuden parantaminen kehittämällä viljelytekniikkaa ja satotasoa

  • kustannusten karsinta mm. koneyhteistyöllä

  • kannattavuuslaskelmat liiketoiminnan suunnittelu

  • tilakoon kasvattaminen ja tilusvaihdot

  • laatusopimusjärjestelmän kehittäminen tilojen ja teollisuuden välille

  • ympäristö- ja laatuarvojen nostaminen markkinoinnin välineeksi ja suomalaisen tärkkelyksen erilaistaminen mm. elinkaarianalyysin avulla

  • internet teknologian hyödyntäminen teollisuuden ja tilojen välille

  • teollisuuden jalostusasteen nostaminen ja uudet tuotteet

  • perunatärkkelysmarkkinoiden jatkuva kasvu Suomessa ja maailmalla

  • lisäkiintiön saanti Suomelle v. 2002

  • tilityshintojen sekä kannattavuuden myönteinen kehitys

Uhkatekijät

  • kova ulkomainen kilpailu ja oman teollisuuden huono kilpailukyky tulevaisuudessa

  • EU:n ulkopuolisen tärkkelyksen kilpailu markkinoilla

  • EU:n laajenemisen mukanaan tuoma ylikapasiteetti ja muutokset kiintiöjärjestelmässä

  • Agendan kansallisten tukien riittämättömyys kannattavan tuotannon ylläpitoon

  • viljelyn kannattamattomuus ja investointien estyminen

  • kotimaisen raaka-aineen riittämätön saanti

  • ympäristövaatimusten tiukentuminen entisestään

III. Hankkeen pääasialliset kohderyhmät

Hankkeeseen osallistuvat TE- keskukset

Hanke toteutetaan alueellisena maaseudun kehittämisohjelmana (ALMA-alue) neljän TE-keskuksen alueella. Hanke koskee koko Suomen tärkkelysperunatuotannon kehittämistä. Suomessa tärkkelysperunaa viljeltiin vuonna 2000 yhteensä 8600 ha alalla. Tähän hankkeeseen otetaan ensisijaisesti mukaan ne viljelijät ja kunnat, joiden alueella viljellään tärkkelysperunaa 20 ha tai enemmän. Tällöin koko Suomen alasta on mukana 96.7 %. Hankkeeseen kuuluvien TE- keskusten alueilla tuotetaan perunaa (kunnat, joissa vähintään 20 ha) seuraavasti:

Etelä-Pohjanmaan TE- keskus 4281 ha
Satakunnan TE- keskus 3219 ha
Pohjanmaan TE -keskus 568 ha
Hämeen TE -keskus 112 ha
Yhteensä 8180 ha (96.7 % koko maan tärkkelysperuna-alasta)
Hanke koskee vuosina 2001-2003 noin 1200 perunatilaa Suomessa.

Kunnat ja viljelijät

Oheisesta tilastosta selviää mm. hankkeeseen ehdotetut kunnat sekä tärkkelysperunan viljelyalat kunnittain, %-osuus hankkeeseen osallistuvien pinta-alasta, tilojen lukumäärä kunnittain ja %-osuus hankkeen kaikista tiloista sekä pinta-alaan perustuva maksuosuus % ja maksuosuus markkoina v. 2001, v. 2002 ja v. 2003.

Julkisen rahoituksen osuus (EU+valtio+kunnat) on 80 % ja yksityisen rahoituksen osuus 20 %. Kuntien maksuosuus on 5 % julkisesta rahoituksesta.

Tärkkelysteollisuus

Hankkeessa ovat mukana kaikki Suomessa toimivat tärkkelysperunaa merkittävästi jalostavat yritykset:

1. Raisio Yhtymä Finnamyl Oy ja Lapuan Peruna Oy
2. Järviseudun Peruna Oy:n Vimpelin tehdas
3. Evijärven Peruna Oy:n Evijärven tehdas

Suomen tärkkelyskiintiö on tällä hetkellä 54 000 tonnia vuodessa. Em. jalostuslaitosten valmistuskapasiteetti on 79 000 t/v. Suomi on valmistellut jo pidemmän ajan toimia, joilla Suomen tärkkelyskiintiö voidaan nostaa noin 75 000 tonniin. Jos näin tapahtuu merkitsee se noin 3000 ha alan kasvua ja uusia mahdollisuuksia noin 200 viljelijälle ja 10-15 siemenperunan tuottajalle.

Perusteluna on, että Suomessa on EU:n ainoana jäsenmaana perunatärkkelyksen käyttö kasvanut merkittävästi ja samalla kotimaassa tuotetun tärkkelyksen osuus kokonaismäärästä on laskenut. Jos perusteluna on sama kotimaisuusaste kuin edellisessä kiintiön tarkistuksessa on Suomella mahdollisuus tuottaa vähintään 75 000 tonnia/v jatkossa. Katso myös kuvat 1. 2. ja 3.

Maaseutukeskukset

Hankkeen valmisteluissa ja toteutuksessa ovat mukana seuraavat alueelliset Maaseutukeskukset:

Etelä-Pohjanmaan Maaseutukeskus, Seinäjoki puh. 06-4163400
Satakunnan Maaseutukeskus, Pori puh. 02-6311600
Österbottens Svenska Lantbrukssälskap, Vaasa puh. 06-3190200
Hämeen Maaseutukeskus, Hämeenlinna puh. 03-62521

Maaseutukeskukset ovat hankkineet merkittävää perunantuotannon osaamista mm. viljelytekniikan neuvonnassa ja viljelysuunnittelussa, kannattavuuslaskelmissa ja liiketoiminnan suunnittelussa sekä ympäristöasioissa ja laatujärjestelmien rakentamisessa. Myös internet- teknologian osaamista on kehitetty.

IV. Hankkeen tärkeimmät toimenpiteet

1.Tuotannon kannattavuusosio

Viljelijöiden tulot ovat laskeneet lähes koko EU-jäsenyyden ajan. Kannattavuus on alalla heikko. Tärkkelysperunan satotaso on keskimäärin 30 t/ha ja tärkkelyspitoisuus 17-19 %. Tavoitteena on parantaa tärkkelys-satoa 20 %:lla vuoteen 2007 mennessä. Tähän päästään järjestämällä säännöllistä koulutusta ja erilaisia kehitystoimia koko hankeen alueella.

a) Koulutuksen pääasiallinen sisältö

- keinot huippusadon saamiseen Suomessa

  • uusin viljelytekniikka
  • viljelykiertojen järjestäminen, lisämaiden hankinta ja tilusvaihtojen suunnittelu
  • viljelysuunnittelu, solunesteen käyttö ja tarkennettu kasvinsuojelu
  • maan perusparannustoimenpiteet
  • tärkkelysperunatilan ympäristönhoidon vaatimat toimenpiteet ja dokumentointi

b) Kehitystyön pääasiallinen sisältö

  • käyttösiemenen huollon kehittämisen
  • koneiden yhteiskäytön edistämisen erityisesti nosto- ja istutuskoneiden osalta
  • uuden konetekniikan soveltaminen viljelyyn mm. istutuskoneet
  • mullan erottamisen tekniikan kehittäminen maatilalla
  • solunesteen levityksen kehittäminen
  • välivarastoinnin ja logistiikan kehittämisen pakkasvaurioiden välttämiseksi ja ympäristön säästämiseksi
  • liiketoimintasuunnitelmat tiloille, jotka investoivat merkittävästi ja tilakohtaiset kannattavuuslaskelmien teko
  • talouden seuranta mm. internet-teknologian avulla
  • opintomatkat mallitiloille ja perunantutkimuslaitokselle sekä yhteiskoneiden hankintamatkat

Tärkkelysperunan tuotannosta kootaan tietopaketti ja valmistellaan neuvontamateriaali.

Kursseja järjestetään jokaisen TE- keskuksen alueella vuonna 2001 yhteensä 20 kpl. Ensimmäisenä vuonna koulutetaan noin 400 viljelijää. Lisäksi noin 100 tilalle tehdään neuvonta- ja konsultointikäynti, jossa tehdään kannattavuuslaskelmia ja kehitetään tilakohtaisia toimenpiteitä. Myös liiketoimintasuunnitelmia tehdään tiloille, jotka investoivat merkittävästi. Samoin tehdään tulosanalyysejä ja arvioidaan riskejä.

Koneiden yhteisostojen edistämiseksi kootaan viljelijäryhmiä, tehdään kannattavuuslaskelmia yhteiskoneista sekä verrataan eri konemerkkien ominaisuuksia.

Hankkeessa selvitetään maan tiivistymisen syitä tilakohtaisesti ja poistetaan ongelmia vesisuunnittelun ja viljelykiertojen avulla. Tarkistetaan onko vesiongelmien syynä esimerkiksi vanha, harvalla imuojien välillä toteutettu salaojitus. Peltojen kantavuuden parantamisessa huomioidaan ennakkoon märkien syksyjen vaatimukset.

Eri toimenpiteiden toteutukseen osallistuvat Maatalouden tutkimuskeskus, Perunantutkimuslaitos, Maaseutukeskukset, Raisio Yhtymän Perunatärkkelysteollisuus, Järviseudun Peruna Oy, Evijärven Peruna Oy sekä eräiden muiden organisaatioiden asiantuntijat.

Vuonna 2001 käytetään kannattavuusosion toteuttamiseen 500 000 mk.

2.Laatuosio

Laatuosiossa ryhdytään kehittämään laatusopimusjärjestelmää teollisuuden ja viljelijöiden välille. Käytännössä on todettu, että ISO 9002 standardin mukainen laatujärjestelmä on raskas toteutettavaksi ja ylläpidettäväksi raaka-ainetta tuottavilla tiloilla.

Tässä laatusopimusjärjestelmässä käsitellään kaikki ne asiat, joiden kanssa viljelijä joutuu tekemisiin tehdessään laatusopimuksen teollisuuden kanssa ja toteuttaessaan lukuisia erilaisia sopimukseen liittyviä asioita. Järjestelmän avulla kehitetään kotimaisen tärkkelyksen laatuketjua ja dokumentoidaan se kaikilta osin. Myös elintarvike- ja paperiteollisuuden markkinointia tukeva ympäristönhoito on huomioitu ja toimenpiteistä löytyy dokumentit.

Järjestelmä muodostuu osista, jotka viljelijä suorittaa hankkeen eri vaiheissa. Laadun koulutusosio muodostuu asioista, joilla voidaan kehittää sekä tärkkelysperunan laatua ja maatilan toiminnan laatua.

Koulutuksen aikana luodaan kiinteä yhteys teollisuuden ja maatilojen välille internet-teknologiaa hyödyntäen.

Laatusopimusjärjestelmään liittyessään viljelijä suorittaa seuraavat koulutusosat:

-viljelysopimukset ja niiden sisältö

-laatusopimuskoulutus, jossa tutustutaan laatutyön perusasioihin

-viljelytekninen osio ja kannattavuus (kohta 1), jolla parannetaan tuotteiden laatua

-ympäristöosio, jossa viljelijä on suorittanut oma-aloitteisesti ympäristötuen edellyttämät toimet ja

häneltä löytyy todistukset ja dokumentit mm ympäristökurssin 1. päivän ja 2. päivän suorittamisesta,

kasvinsuojelukoulutuksesta, ruiskun testauksesta, viljelysuunnitelmasta ja muista tuen

edellyttämistä toimenpiteistä

-lisäksi hankkeessa sovelletaan uutta internet-teknologiaa, jolla viljelijä saa nopeasti tehtaalta tiedot

viedyistä perunaeristä, analyyseistä ja kannattavuudesta. Tiedot on heti sovellettavissa

toimenpiteiksi tilan kehitystyössä. Nettiyhteys toimii molempiin suuntiin ja kummatkin osapuolet saavat sähköisesti dokumentit omiin tiedostoihinsa. Netistä kehitetään laadun ja talouden seurannan väline. Myös muuta toimintaa kehitetään tärkkelysperunanviljelijöitä palvelevaan nettiin.

Laatukoulutuksesta ja järjestelmän luomisesta vastaavat mm. Maaseutukeskukset, Perunantutkimuslaitos, yksityiset asiantuntijat, Raisio Yhtymä, Järviseudun Peruna Oy, Evijärven Peruna Oy ja muut kehittäjätahot.

Laatuosion kehitystoimiin käytetään vuonna 2001 480 000 mk.

3.Uudet sopimusviljelijät ja tiedotus

Tärkkelysperunatiloilla tapahtuu sukupolven vaihdoksia kaiken aikaa. Luopujat antavat myös uusia mahdollisuuksia jatkajille mm. tilakoon kehittämisessä. Tässä vaiheessa tulevat jatkajat tarvitsevat erityistä kannustusta, että luopumisen vaihtoehto ei pääsisi vallalle. Tärkkelysperunan tuotanto tulee olemaan merkittävä ja kannattava vaihtoehto noin 1200 maatilalle. Teollisuus tarvitsee kotimaista raaka-ainetta jatkossakin.

Myös on valmistauduttava siihen, että vuonna 2002 Suomen tärkkelyskiintiö nousee 75 000 tonniin. Se merkitsee viljelyalan laajentamista noin 3000 hehtaarilla ja uusia viljelijöitä tarvitaan noin 200. Samalla käyttösiemen kysyntä kasvaa ja uusia siementuottajiakin tarvitaan 10-15 tilaa.

Tiedotuksessa ja "maaperän muokkaamisessa" pitää olla ajoissa liikkeellä, että pystytään vastaamaan heti tärkkelyskiintiön edellyttämiin viljelyaloihin.

Kiinnostuksen säilyminen ja voimistuminen vaatii jatkuvaa tiedottamista heti hankkeen alusta lähtien. Herätepäiviä ja infotilaisuuksia järjestetään jokaisen TE- keskuksen alueella. Täysin uusille tärkkelysperunan viljelijöille järjestetään aluksi peruskursseja ja koulutusta jatketaan

intensiivikursseilla.

Uusien sopimusviljelijöiden peruskoulutus alkaa vuonna 2001, mutta se painottuu vuodelle 2002 ja intensiivikoulutus vuodelle 2003. Koulutuksen laajuus ja aloitusajankohta suunnitellaan EU:n kanssa käytyjen neuvottelujen ja saatujen päätösten mukaan.

Vuonna 2001 käytetään tähän osioon 120 000 mk

Uusien sopimusviljelijöiden hankinnassa ja kouluttamisessa ovat mukana mm MTT, Perunantutkimuslaitos, Raisio Yhtymä, Järviseudun Peruna Oy, Evijärven Peruna Oy, Maaseutukeskukset, MTK ja muut asiantuntijatahot.

V. Yhteenveto hankkeen tavoitteista

Hankkeen tuloksena varmistetaan kotimaisen tärkkelysperunan kannattava tuotanto noin 1200 maatilalla. Samalla varmistetaan kotimaisen teollisuuden raaka-aineen saanti ja koko kapasiteetin käyttömahdollisuus siinä tapauksessa, että tärkkelyskiintiö kasvaa. Hankeen avulla kehitetään maatiloille ympäristömyönteinen ja dokumentoitu laatusopimusjärjestelmä, joka hyödyttää paperiteollisuuden ja elintarviketeollisuuden markkinointia. Hankkeen tuloksena internet-teknologian käyttö yleistyy teollisuuden ja viljelijöiden välisessä yhteydenpidossa ja siitä tulee laadun ja kannattavuuden kehittämisen työväline jokapäiväiseen käyttöön. Uuden viljelytekniikan ja koulutuksen vaikutuksesta tärkkelys-sato kehittyy noin 20 % ja konekustannukset alenevat merkittävästi mm. koneyhteistyön yleistyessä. Hankkeella varmistetaan uusien viljelymahdollisuuksien käyttäminen ja noin 200 uuden viljelijän kouluttaminen ammattiin.

Hankkeen hyödyn saajia ovat viljelijät, tärkkelysteollisuudessa työskentelevät, urakoitsijat ja autoilijat, koneteollisuus ja kauppa sekä tutkimuksen neuvonnan ja muiden asiantuntijaorganisaatioiden henkilökunta.

VI. Hankkeen toteuttajat ja ohjausryhmä

Hankepäällikkö ja kehitystiimit

Hanke toteutetaan Etelä-Pohjanmaan, Satakunnan, Pohjanmaan ja Hämeen TE- keskusten alueilla yhteishankkeena. Hakijana toimii Etelä-Pohjanmaan Maaseutukeskus. Hankkeen toimintaa ohjaamaan, hallinnointiin ja myös kehittämistoimenpiteitä toteuttamaan haetaan hankepäällikkö, jonka toimisto sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla. Hankepäällikkö on päätoiminen.

Kullekin TE- keskusalueelle nimetään tiimivastaava, joka toimii alueellisen kehitystiimin vetäjänä.

Tiimi raportoi kehitystoimista hankepäällikölle.

Tiimien kokoonpano voisi olla seuraava:
Etelä-Pohjanmaan tiimi 6 jäsentä (3 tehtaiden edustajaa, yksi neuvoja ja kaksi viljelijää)
Satakunnan tiimi 3 jäsentä (viljelijä, tehtaan edustaja, neuvoja)
Pohjanmaan tiimi 3 jäsentä (viljelijä, tehtaan edustaja, neuvoja)
Hämeen tiimi 3 jäsentä (viljelijä, tehtaan edustaja, neuvoja)

Hanke käyttää tärkkelysperunatuotantoa tuntevien asiantuntijaorganisaatioiden palveluita eri toimintojen toteuttamisessa.

Ohjausryhmä

Suomen tärkkelysperunahankkeen ohjausryhmän tehtävänä on seurata ja ohjata hankkeen etenemistä sekä tukea hankkeen toteuttajia. Ryhmä valvoo, että hankkeen tulokset ovat tasapuolisesti eri edunsaajaryhmien käytössä. Ohjausryhmä voi toimia valmistelu- ja neuvotteluelimenä hankkeen toteuttamiseen liittyvissä käytännön asioissa muistaen, että hakijalla on kuitenkin juridinen vastuu hankkeen toteuttamisesta.

Ohjausryhmän kokoonpanon löydät täältä