knölsyska
Stachys palustris

Tuntomerkit:  Siementaimen sirkkalehdet ovat pitkänpyöreitä ja ruodillisia. Monivuotisessa esiintymässä suuri osa taimista saa alkunsa maarönsyjen palasista. Nämä taimet ovat rotevampia ja sirkkalehdet puuttuvat niistä. Lehdet ovat lähes ruodittomia, tiheään hammaslaitaisia. Ne asettuvat varren solmukohtiin pareittain vastakkain. Varsi on nelisärmäinen, solmujen alapuolelta karvainen. Kasvi kukkii heinä - elokuussa vaaleanpunaisin pitkulaisin kukinnoin. Pähkämö kasvattaa valkoisia maarönsyjä, jotka kehittyvät  pitkulaisiksi ja noin senttimetrin paksuisiksi.

Esiintyminen ja merkitys: Esiintyy Etelä- ja Keski-Suomessa. Viihtyy kosteilla humuspitoisilla mailla ja yleistynyt myös hietamailla riviviljelykasvien myötä. Haitallisin sokerijuurikasmailla, perunalla ja puutarhaviljelyksillä, mutta se voi olla runsas myös viljoilla varsinkin, jos kierrossa on riviviljelykasveja.    

Muistuttavia kasveja: rantakukka, tädykkeet

Leviämistapa: Monivuotinen. Leviää siemenistä ja talvehtivista maarönsyistä. Muokkauksessa pilkkoutuneista maarönsyistä joka pala kasvaa omaksi taimekseen.

Torjunta: Pähkämön kasvurytmi sopii hyvin yhteen perunan ja juurikkaan kanssa, minkä vuoksi pähkämöä ei pidä päästää alkuunkaan näille pelloille. Yksittäinen vähäinen pähkämöesiintymä kannattaa kitkeä maarönsyineen pois heti, kun se pellolta tavataan. Levinnyt esiintymä hävitetään kemiallisesti. Perunamaalla yhden vuoden ensiavun pähkämöä vastaan saa pienannosaineilla Maatilan S-sulfuronilla, Monitorilla,

Maatilan R-sulfuronilla tai Tituksella. Tehokkain on kemiallinen kesanto ja sen jälkeen kyntämättä viljelty kaura. Rikkakasvit ruiskutetaan kaurasta vasta pensomisen lopulla, jotta saadaan tehoa myös pähkämöön.

Teksti ja kuvat: Anne Rahkonen, PETLA 2007

Klikkaamalla haluamaasi kuvaa saat siitä suurennuksen uuteen ikkunaan. Lataaminen voi kestää, kuvan tarkkuudesta riippuen, muutamia minuutteja.