åkermolke
Sonchus arvensis

Tuntomerkit: Sirkkalehdet ovat pitkänpyöreitä, ruodillisia, sileitä. Pituus 5?6 mm. Ensimmäiset kasvulehdet ovat lähes pyöreitä, harvakarvaisia ja reunoistaan harvapiikkisiä. Myöhemmät kasvulehdet ovat kapeampia ja pitempiä ja muistuttavat voikukan lehtiä. Murrettaessa lehdestä irtoaa maitiaisnestettä.  Peltovalvatti kasvattaa  noin metrin mittaisen varren, jonka latvassa on keltainen kukinto.

Esiintyminen ja merkitys:  yleinen Etelä-Suomessa ja pohjoista kohden harvinaisempi. Reheväkasvuisena se varjostaa viljelykasvia ja verottaa satoa kaikkialla, missä pääsee runsastumaan.

Muistuttavia kasveja: voikukka, jolla lehden yläpinta kalju, otavalvatti, kaalivalvatti

Leviämistapa: Monivuotinen. Leviää tehokkaasti juurakonpaloista. Leviää myös siemenistä, jotka ovat haivenillisia ja joita tuuli kuljettaa kauas. Suuri yksilö tuottaa jopa 6000 siementä.

Torjunta: Kemiallisen torjunnan paras aika on, kun valvatissa on  6?8 lehteä. Pienannosaine (Maatilan S-sulfuroni, Monitor, Maatilan R-sulfuroni ja Titus) sopivaan aikaan ruiskutettuna pysäyttää valvatin kasvun niin, että perunakasvusto peittää sen alleen.

Runsaasta valvattikasvustosta pääsee eroon vain kasvinvuorotuksessa. 

Kun viljasta torjutaan juuririkkakasveja, ruiskutus ajoitetaan viljan pensomisen lopulle. Sopivia aineita ovat fenoksihapposeokset kuten Triot ja Ariane S tai MCPA jonkin viljan pienannosvalmisteen kanssa seoksena.  

Pohjavesialueille soveltuu kemiallinen kesanto tai nurmi, joka lopetetaan glyfosaatilla. Hyvä teho saadaan myös gfyfosaattiruiskutuksella ennen viljan puintia tai kohtalainen teho sänkiruiskutuksena aikaisin puidun viljan jälkeen. Sänkiruiskutusta varten oljet korjataan pois. Sänkiruiskutus ajoitetaan kostean sääjakson lopulle, kun juuririkkakasvit ovat vielä kasvussa.

Teksti ja kuvat: Anne Rahkonen, PETLA 2007

Klikkaamalla haluamaasi kuvaa saat siitä suurennuksen uuteen ikkunaan. Lataaminen voi kestää, kuvan tarkkuudesta riippuen, muutamia minuutteja.