Suomen tärkkelysperunahanke

Toimintakertomus

Hankkeen tärkeimmät toimenpiteet 1.1.2001-31.12.2002

I.Tuotannon kannattavuusosio

1. Viljelijätoimikuntien koulutuspäivät

Hanketoiminnan alkuvaiheessa kevättalvella 2001 Finnamyl Oy:n, Lapuan Peruna Oy:n, Järviseudun Peruna Oy:n sekä Evijärven Peruna Oy:n viljelijätoimikunnille järjestettiin koulutuspäivät hankesuunnitelman esittelemiseksi sekä viljelijöiden toiveiden kartoittamiseksi. Koulutuspäivillä käytiin läpi hankesuunnitelma, tehtiin ryhmätöitä ja kartoitettiin ryhmätöiden palautteessa tärkeimmät viljelijöiden kannalta toteutettavat toimenpiteet hanketoiminnan alkuvaiheessa.

2. Koneyhteistyön kehittäminen

Hankkeen toimialueelle hankittiin vuoden 2001 aikana viisi uutta itsekulkevaa perunannostokonetta. Lisäksi vuoden 2002 syksyn sadonkorjuuseen tuli tärkkelysperunan tuotantoon 2 uutta itsekulkevaa nostokonetta yhtiömuotoisena, sekä yksi uusi hinattava 2-rivinen nostokoneyhtymä. Tehdaskunnostettuja käytettyjä nostokoneita sekä osaksi tai kokonaan ruokaperunannostokoneiksi hankittiin itsekulkevia siten, että syksyllä 2002 Suomen 16 perunaa nostavasta itsekulkevasta koneesta 12 nostetaan tärkkelysperunaa. Tärkkelysperunantuotannon puitteissa nostokoneyhteistyössä on mukana noin 200 maatilaa. Kaiken kaikkiaan nostokoneyhteistyöllä (nostokoneosakeyhtiöt, koneyhtymät ja urakoitsijat) nostetaan tärkkelysperunaa jo yli 2000 hehtaarin alalta. Neljä vuotta sitten nostoyhteistyötä harjoitettiin vain urakoitsijavetoisesti noin sadan hehtaarin alalla, joten kehitys noston suhteen on ollut huomattava. Valitettavasti osakeyhtiömuotoisessa yhteistyössä korkotukilainoitus on toistaiseksi jäädytetty, mikä ei kannusta viljelijöitä yhteistyön kehittämiseen ja lisää yhtiöiden kustannusrasitetta. Toivottavasti tilanteeseen saadaan parannus vuoden 2002 aikana.

 

Itsekulkevilla perunannostokoneilla on merkittävä vaikutus uuden nostoteknologian tuomisessa tärkkelysperunan tuotantoon. Nostokoneilla saadaan aikaan huomattavia kustannus- sekä työaikasäästöjä. Hanketoiminnan puitteissa järjestettiin viljelijä iltoja, joissa kerrottiin uuden teknologian tuomista mahdollisuuksista, kustannus- ja työaikasäästöistä sekä eri yhtiömuodoista ja niiden toimintaperiaatteista nostokoneen toimintamuotona. Perustetuille nostokoneosakeyhtiön viljelijäjäsenille järjestettiin koulutuspäivät Härmän Kuntokeskuksessa sekä Lappajärven Kivitipussa vuonna 2001 sekä Härmän Kuntokeskuksessa vuonna 2002. Koulutuspäivillä maahantuojien ja tehtaiden edustajat esittelivät omien koneiden tekniikkaa ja toimintaa. Näin koneita hankkivat viljelijäryhmät saivat päätöksenteon turvaksi vankkaa tietoutta itsekulkevien koneiden tekniikasta ja toimintaperiaatteista sekä niiden toiminnasta Suomen olosuhteissa. Koulutus järjestettiin siten, että kullekin ryhmälle oli varattu kunkin konemerkin esittely joko aamu tai iltapäiväksi. Ryhmillä oli mahdollisuus tutustua neljän eri konevalmistajan konetekniikkaan. Koulutuspäiviä (7 h) järjestettiin yhteensä neljä.

 

Kevättalvella 2001 Maatalouskesko sekä Grimmen tehdas tarjosivat mahdollisuuden jokaisen viljelijäryhmän kahdelle edustajalle tutustua Grimme-perunannostokoneen valmistukseen Saksan tehtailla. Saksassa kävi kymmenen viljelijän delegaatio hakemassa arvokasta tietoa itse kulkevan nostokoneen valmistus- ja konetekniikasta. Maaliskuussa 2002 nostokoneyhteistyön puitteissa delegaatio tutustui Belgiassa ja Hollannissa Amac:in, Dewulf:n sekä AVR:n tehtaisiin.

 

Hanke avusti viljelijäryhmiä yhtiömuodon perustamisessa sekä muussa toiminnan aloittamiseen liittyvissä rutiineissa. Myös yhtiöiden korkotukilainahakemusten eteen tehtiin paljon työtä, mutta valitettavasti ainakin vielä osakeyhtiömuotoiset yhtiöt, jotka eivät suoranaisesti harjoita maataloutta, eivät ole lainoituskelpoisia. Konehankintoihin liittyvässä kaupanteossa hanke toi yhteen eri viljelijäryhmät, jolloin ryhmät voivat yhteishankinnalla saavuttaa hyvän neuvotteluaseman konetoimittajiin nähden. Vuoden 2002 yhteishankinnan osalta hanke järjesti Ikaalisissa puitteet yhteishankintaneuvottelulle, jonka tuloksena uusia itsekulkevia nostokoneita hankittiin perunannostoon neljä kappaletta. Yhteishankinnan tuloksena yksittäisen koneen hintaan saatiin noin 25 000 euron alennus kilpailuttamalla konetoimittajat tehokkaasti. Itse kaupantekoon hanke ei ole osallistunut, vaan se on jätetty luonnollisesti viljelijäryhmien omaksi tehtäväksi.

 

Ennen perunannostokauden alkua jokaiselle nostokoneyhtiön osakkaalle tarjottiin mahdollisuutta osallistua itsekulkevan nostokoneen käyttäjäkoulutukseen nostokauden alussa 2001 ja 2002. Koulutus suoritettiin yhteistyössä ulkomaisten tehtaiden kouluttajien sekä maahantuontiorganisaation kanssa. Kaikki maahantuojat eivät olisi välttämättä tarjonneet koulutusta kaikille osakkaille, vaan ainoastaan koneen kuskeille. Hanketoiminnan puitteissa osakkaille tarjoutui tilaisuus kouluttautua koneen säätöjen ja käyttötekniikan saloihin. Koska koneella nostetaan kaikkien osakkaiden perunoita, on tärkeää, että osakkaat voivat tarvittaessa olla kuskien apuna koneen hienosäätöjä tehdessä ja samalla tuntea omaa osaamistaan uuden huipputeknologian parissa silloin, kun koneella nostetaan perunaa oman tilan pelloilla.

 

Hanke järjesti yhteistyössä nostokoneyhtiöiden sekä maahantuojien/kauppiaiden kanssa neljä nostokonenäytöstilaisuutta syyskuussa 2001. Tilaisuudet pidettiin Ulvilassa, Alahärmassä, Vimpelissä sekä Alajärvellä. Nostotekniikasta kiinnostuneita viljelijöitä näytöksissä oli arvion mukaan kaiken kaikkiaan noin 550.

 

Hanke oli mukana MTT Ylistaron järjestämillä koulutuspäivillä elokuussa 2002. Esillä oli Lapuan Perunannosto Oy:n 2-rivinen itsekulkeva nostokone. Nostokoneyhteistyötä esitellemässä oli Lapuan Perunannosto Oy:n puheenjohtaja Jarmo Kattelus. Konetekniikan esittelystä huolehti koneen maahantuoja.

 

Suurin osakeyhtiö Lallin Perunannosto Oy omistaa 2 itsekulkevaa nostokonetta, kaksi aumauskärrya ja suunnitelmissa on istutuskoneen hankenta. Osakkaita yhtiössä on 40 ja osakeyhtiöhehtareja lähes 500 ha. Nostokoneyhteistyö on poikinut myös muuta yhteistoimintaa yhtiöissä ja yhtymissä. Yhtiöihin on esimerkiksi hankittu aumauskärryjä yhtiöltä vuokrattavaksi aina sinne missä kone on nostovuorossa. Viljelytekniikkaan on kiinnitetty huomiota esim. penkinpäisteiden ja rivivälien suhteen niin, että nosto saadaan mahdollisimman tehokkaaksi. Jää nähtäväksi, mitä muuta mahdollisuutta nostokoneyhteistyö esim. mullanerotuksen ja kuljetuslogistiikan kannalta tulevaisuudessa tarjoaa.

3. Suomen Tärkkelysperunahankkeen koulutuspäivät sekä opintomatkat

Hanketoiminnan puitteissa järjestettiin vuonna 2001 44 koulutustilaisuutta, joista viljelijän opintopäivärahaan oikeuttavia koulutustilaisuuksia oli 22 päivää. Koulutuspäivillä oli yhteensä 1709 viljelijäkäyntiä, josta 800 koulutuspäiväkäyntiä oikeutti viljelijän opintorahaan, mikäli muut ehdot täyttyvät. Koulutustilaisuudet vuoden 2001 ja 2002 osalta ovat listattuna  liitteessä 1.

 

Vuoden 2002 ensinmäisellä puoliskolla käynnistettiin laatusopimuskoulutus. Vuonna 2002 laatusopimuskoulutuksessa oli 1416 koulutuskäyntiä, jotka kaikki oikeuttivat viljelijän opintorahaan, mikäli muut ehdot täyttyvät. Hankkeen muissa koulutustilaisuuksissa oli 1336 viljelijäkäyntiä, joista 182 käyntiä oikeutti opintorahaan. Vuoden 2002 aikana koulutustilaisuuksia järjestettiin 90 ja koulutuskäyntejä niissä oli yhteensä 2752, joista 1598 käyntiä oikeutti viljelijän opintorahaan koulutuksen järjestelyn osalta.

 

Hanke osallistui tiedotuspisteellä Hämeenlinnassa elokuun alussa 2002 järjestetyyn Farmari maatalousnäyttelyyn. Tiedotuspistessä jaettiin ajankohtaista tietoa tärkkelysperunatuotannosta. Lisäksi ne sopimustuottajat, jotka eivät olleet vielä saaneet laatusopimuskansiota, voivat noutaa kansion näyttelystä.

 

Hanketoiminnan puitteissa järjestettiin vuonna 2001 kaksi ulkomaan opintomatkaa. Ensimmäinen opintomatka suuntautui Ruotsin Uumajaan ja sen lähiympäristöön. Matkan tarkoituksena oli tutustua Uumajan alueella harjoitettavaan siemenperunan tuotantoon ja sen ajankohtaisnäkymiin. Matkan osallistujat 17 henkeä koostuivat lähinnä tärkkelysperunan siementuottajista ja alan asiantuntijoista.

 

Hankkeen toinen ulkomaan opintomatka suuntautui Belgiaan perunannostokonetehtaille. Matkan aikana tutustuttiin sekä AVR:n että Dewulf:in nostokonetehtaisiin, niiden tuotantoon ja koneiden työnäytöksiin erilaisissa nosto-olosuhteissa. Matkan osanottajajoukko koostui nostokonetekniikasta kiinnostuneista viljelijöistä, jotka ovat suunnittelemassa nostokoneyhteistyön aloittamista. Opintomatkojen matkakertomukset löytyvät tärkkelysperunatuotannon intranet-sivuilta osoitteesta www.tarkkelysperuna.info kohdasta hankkeen toiminta/matkakertomukset.

 

Vuoden 2002 ensimmäinen ulkomaan opintomatka kohdistui 16 hengen voimin Belgiaan ja Hollantiin nostokonetehtaille sekä tärkkelysperunan tuotantoon liittyviin toimiin, välivarastointiin ja siemenhuoltoon. Ryhmä jakautui yhdeksi opintopäiväksi erilleen siten, että toinen ryhmä tutustui nostokonetehtaisiin Belgiassa ja toinen tärkkelysperunantuotantoon Hollannissa. Ryhmä koostui nostokoneyhtiöiden avainhenkilöistä sekä tärkkelysteollisuuden asiantuntioista. Opintomatka kypsytti varmuudella päätöksen ainakin kahden itsekulkevan nostokoneen hankinnasta vuodelle 2002.

4. IT- teknologian ja intranetin suunnittelu

Internet teknologian hyödyntäminen kuuluu hankkeen tärkeisiin osa-alueisiin. Kevään 2001 aikana hanketoiminnan puitteissa on järjestetty suunnittelukokouksia yhteistyössä teollisuuden kanssa toteutettavan tärkkelysperunatuottajien intranetin sekä lohkotietokannan osalta. Intranetistä on rakennettu  tärkkelysperunantuottajille suunnattu käyttäjätunnuksin ja salasanoin varustettu internet- palvelusivusto, johon kerätään kaikki oleellinen tieto tärkkelysperunatuotantoon liittyen. Tärkkelysperunatuotannon intranet sivusto, joka löytyy osoiteesta www.tarkkelysperuna.info on kolmetasoinen; yleiset kaikille avoimet sivut, vain sopimustuottajille suunnatut sivut sekä tehtaiden omille tuottajille suunnatut sivut. Käyttäjätunnuksen avulla määritetään kunkin tuottajan oikeuden intranetin sivustoihin. Tärkkelysperunantuotannon intranet sivusto on perustoiminnoiltaan valmistunut vuoden 2001 loppuun mennessä. Sivuston käyttäjätunnukset ja salasanat jaettiin kuitenkin vasta vuonna 2002 tuotantosopimuksen tehneille sopimustuottajille intraa täydentävien henkilöiden koulutuksen jälkeen.

 

Intranettiin liittyen hanke on tuottanut tärkkelysperunantuotannon käsikirjan, jota päivitetään intranetissä täydennettävän kansion tavoin. Käsikirja valmistui maaliskuussa 2002 laatusopimuskoulutuksen oppikirjaksi. Lisäksi tekeillä on laatusopimusketjua silmällä pitäen viljelykirjanpito-ohjelmista tietokantaan lähetettävien lohkotietojen mahdollistavan välitysohjelmistojen ja tietokannan rakentaminen. Mukana projektissa ovat Suonentiedon Agrineuvos, Maaseutukeskusten Liiton Wisu sekä Softsalon Peltotuki ohjelmat. Tietokanta on ensimmäinen yhden tuotannonalan tietokanta, jossa ovat mukana kolme suurinta ohjelmistotaloa. Toivottavasti projekti luo tulevaisuudessa myös valtakunnallista yhteistyötä ohjelmistotalojen kesken suuremmassa mittakaavassa, koska tällä hetkellä ainoastaan tärkkelysperunantuotannon viljelytietopankki on tuonut ohjelmistotalot saman tietokannan piiriin. Laatusopimuksen vaatima lohko- ja analyysitieto liikkuu viljelijän ja teollisuuden välillä sähköisesti molempiin suuntiin siten, että teollisuus saa viljelijän lohkotiedot käyttöönsä tutkimusta, tuotteiden jatkomarkkinointia ja viljelysuunnittelun kehittämistä silmällä pitäen ja viljelijä voi analysoida omia lohkotietoja parhaisiin lohkoihin verrattuna intranetissä. Viljelijä saa käyttöönsä reaaliaikaiset tärkkelysperunan analyysitiedot tehtaalle viedyistä perunakuormista kuormakohtaisesti inrtanetistä sekä muuta perunanviljelyyn ja sen suunnitteluun liittyvää tietoa. Lohkokirjanpito-ohjelmilla on mahdollisuus hakea kuormakohtaiset analyysitiedot ohjelmaan ja kohdistaa ne oikeille lohkoille. Muiden lohkotapahtumien kirjaamisen jälkeen lohkotiedot voi lähettää sähköisesti tietopankkiin. Intranetissä on mahdollista verrata omien lohkojen viljelytoimenpiteitä alueellisiin esim. kunnittaisiin keskiarvotietoihin eri hakutehtävien perusteella. Suonentiedon Agrineuvos viljelykirjanpito-ohjelmasta on valmistunut marraskuun 2001 aikana tärkkelysperunantuotantoon suunnattu versio, jolla pystytään hakemaan tehtaalle toimittettujen perunakuormien analyysitiedon kuormakohtaisesti. Wisun vastaava versio valmistui joulukuussa 2002 ja Peltotuesta on vastaavat versiot tekeillä. Koulutusta laatusopimusjärjestelmässä oleville viljelijöille ohjelmista annetaan 4. ja 5. koulutuspäivänä kaikista em. ohjelmista siten, että viljelijäkohtaisella kyselyllä kukin viljelijä on voinut valita ohjelmista haluamansa. Ensimmäiset ryhmät koulutettiin laatusopimusjärjestelman puitteissa marraskuussa 2002. Viljelytietopankki analysointimahdollisuuksineen on perusrakenteiltaan valmistunut syksyllä 2002. Vuoden 2002 lohkotietoa on viety tietopankkiin 394 lohkon verran. Tietopankin jatkokehittelyä on tarkoitus edelleen jatkaa.

5. Ankeroisnäytteet nostokoneyhteistyötiloilta

Nostokoneyhteistyöhön itse kulkevien koneiden osalta sitoutuneilta tiloilta on otettu peruna-ankeroisnäytteet. Tällä varmistetaan, ettei uuden yhteistyökuvion kautta edesauteta vaarallisen tuholaisen leviämistä tilalta toiselle ja samalla kannustetaan viljelijöitä huolehtimaan tuholaistorjunnasta. Valitettavasti kahdelta pohjalaiselta tilalta on ankeroista löydetty vuonna 2001 yhtiöitä perustettaessa ja he joutuvat luopumaan nostokoneyhteistyöstä muiden tilojen kanssa. Ankeroisnäytteiden otosta aiheutettuja kuluja ei kuitenkaan ole sisällytetty hanketoiminnan kuluihin. 

 

 6. Mullanerotus

Nostokoneyhteistyön kehittämisen ohella on nähty tärkeäksi kehittää koko noston logistiikkaa pellolta teollisuuteen. Mullanerotukseen lastauksen yhteydessä on kehitteillä uutta laitteistoa. Mullanerotuslaitteen prototyypillä järjestettiin työnäytöspäivä Pauli Perälän tilalla Kauhavalla lokakuussa 2001. Laite osoitti käyttökelpoisuutensa osana tärkkelysperunatuotannon logistiikka, mutta se vaatii vielä edelleen kehittelyä. Syksylle 2002 valmistui kaksi uutta prototyyppiä mulanerotuslaitteesta. Laitetta testattiin elokuun lopussa Lapualla. Hanketoiminnan puitteissa järjestettiin syksyllä 2002 työnäytöspäiviä Satakunnassa Köyliössä sekä Porissa ja Etelä-Pohjanmaalla Lapualla, Alajärvellä, Alahärmässä sekä Joroisilla. Lisäksi laitteen toiminnasta tehtiin noin 5 minuutin mittainen esittelyvideo. Yhteensä kuudessa työnäytöstilaisuudessa kävi noin 200 vierasta.

 

 7. Ruiskutustyönäytökset ja rutontorjunta

Hanketoiminnan puitteissa kaikille tärkkelysperunan sopimustuottajille lähetettiin ennakoivaa ruttovaroitustiedotusta ryhmätekstiviestinä kesällä 2002. Lisäksi rutontorjunnasta ja perunan kasvinsuojelusta järjestettiin koulutustyönäytäksiä hankkeen omina työnäytöksinä ja Ilmajoella järjestetun kasvinsuojelutekniikka 2002 päivän yhteydessä, jossa hankkeella oli tiedotuspiste. Kasvinsuojelun työnäytöspäivät järjestettiin Köyliössä ja Kauhavalla heinäkuussa 2002. Vierailujoita työnäytöksissä oli yhteeensä noin 300.

 

8. Hanketiimit 

Hanketoiminnan puitteissa jokaiseen hankkeen toimialueen maakuntaan perustettiin hanketiimi, joka koostuu kunkin alueen maaseutukeskuksen neuvojasta, tehtaan viljelypäälliköstä sekä kahdesta (Etelä-Pohjanmaa kolmesta) alueen viljelijästä. Hanketiimi toimii kontaktina alueensa viljelijöiden ja projeltipäällikön välillä. Hanketiimitoiminnan puitteissa kartoitetaan hanketoiminnan kehitystyön suuntaviivoja ja käytännön toteutuksen mahdollisuuksia. Hanketiimit perustettiin syksyn 2001 aikana ja tiimeille voi lähettää sähköpostiviestiä seuraaviin ryhmäpostiosoitteisiin. Satakunnan hanketiimi; hanketiimisatakunta@nettimaa.com, Hämeen hanketiimi; hanketiimihame@nettimaa.com, Etelä-Pohjanmaan hanketiimi; hanketiimiep@nettimaa.com sekä Pohjanmaan hanketiimi; hanketiimipohjanmaa@nettimaa.com.

 

Haanketiimitoiminta ei ole jatkunut vuoden 2002 ensimmäisellä puoliskolla niin aktiivisena kuin olisi toivonut. Tiimien kokousten järjestäminen on hyvin projektipäällikkövetoista. Syksyllä 2002 hanketiimitoimintaa aktivoitiin. Tiimit kokoontuivat syksyllä pariin otteeseen suunnitellakseen hankkeen viimeisen toimintavuoden toimintasuunnitelmaan alueellisesti tärkeäksi katsomiaan asioita.

9. Perunarupikoe

Tärkkelysperunahanke on osaltaan mukana laajemmassa perunarupikoetoiminnassa. Katariina Vihlman Etelä-Pohjanmaan Maaseutukeskuksesta on mukana tutkimustoiminnan kenttätyössä, tulosten kokoamisessa ja analysoinnissa. Katariina vastaa myös vuonna 2002 tärkkelysperunahankkeen puitteissa toteutettavan siemenhuolto-osion koordinoinnista, joka osaltaan vahvistaa tärkkelysperunan ja siihen liittyvien tautien ehkäisyn toteuttamista. Tutkimustoiminnan tuloksia, niiden valmistuttua, sovelletaan myös tärkkelysperunatuotannossa. Perunan perunarupi aiheuttaa tärkkelysperunassa mullanerotusongelmia ja koetoiminnalla sekä siemenhuollon kehittämisellä ehkäistään näitä ongelmia. ks liite 8.

10. Siemenhuolto-osio 

Siemenhuolto-osio käynnistyi keväällä 2002. Osion merkittävin kokonaisuus vuonna 2002 on ollut tutkia maatilojen kenttäkokein eri peittausmenetelmien vaikutusta tärkkelysperunasatoon sekä  parin uuden perunalajikkeen soveltuvuutta maatilan käytännön viljelyssä tärkkelysperunatuotantoon. Peittauskokeen toiminnan selvitys liitteessä 4. Perunakonsulentti Timo Kalliomäen kirjoittamana. www.tarkkelysperuna.info sivuilla kohdassa hanketoiminta/kehitystyö on taulukkomuodossa kenttäkokeiden tuloksia vuodelta 2002. Tulokset on laatinut Kalle Erkkola Berneriltä. Kokeiden tarkemmat tulokset julkaistaan tärkkelysperunatuotannon intranetissä niiden valmistuttua. Siemenhuolto-osiossa kehiteltiin keväällä 2002 myös tilakohtaista siemenperunan käsittelylogistiikkaa lajittelun ja idätyksen osalta. Kohteina olivat samat tilat, jossa olivat myös kenttäkokeet. Tarkoituksena on kehittää tärkkelysperunantuotannon siemenperunan käsittelyä lajittelussa, idätyksessä, peittauksessa sekä löytää uusia parempia lajikkeita  tärkkelysperunatuotantoon myös maatilojen kenttäkokeiden kautta. Kehitystyön kohteen oli myös kevytrakenteinen siemenperunan lajittelulaite, jota testattiin kenttäkoetiloilla. Laitekehittelyn myötä konetta ja koko siemenen käsittelyketjua tullaan esittelemään työnäytöksenä ja intrassa.

 

 11.Vesitaloussuunnittelu

Vuoden 2002 huhtikuusta hankkeessa mukana olevalla viljelijällä on ollut mahdollista käydä oman maakuntansa alueen salaojateknikon luona konsultointikäynnillä perunapeltojen vesitalouden ongelmien parantamiseksi. Lisäksi viljelijällä on ollut mahdollisuus täydentää puuttuvat salaojakartat konsultointikäynnin yhteydessä. Konsultoinnin ideana on saattaa viljelijöiden tietoon pellon vesitalouden parantamiseksi saatavat tuet ja keskustella tarvittavista toimenpiteistä salaojateknikon kanssa. Vuoden 2002 konsultointikäynnit ja salaojakarttakopiot jakautuvat maakunnittain seuraavasti; Satakunta Juhani Karvonen, Kokemäki 81 karttakopiota 33 konsultointikäyntiä. Häme: Lauri Knuutinen, Hyvinkää on jäänyt eläkkeelle, uutena konsulttina Hämeessä toimii Heikki Puumalainen. Konsultointia pyritään jatkamaan vuonna 2003 ainakin Hänmeen osalta. Pohjanmaa: Rainer Rosendahl, Närpiö 0 karttakopiota, 0 konsultointikäyntiä. Pohjanmaalla ei kyseiseen konsultointiin ilmennyt kiinnostusta, koska salaojitusasiat ovat olleet laajojen säätösalaojitushankkeiden puitteissa vahvasti esillä viime vuosina. Etelä-Pohjanmaa: Juha Laakso, Seinäjoki 10 konsultointointikäyntiä 30 karttakopiota.

 12. Tärkkelysperunan välivarastoinnin kehittäminen

Tärkkelysperunan kylvävauriotutkimusta on toteutettu syksyn 2002 aikana. Tärkkelyksen eristämisessä tehtaalla ilmenee kausiluonteista hävikkiä, mikä näyttää liittyvän lähinnä käyntikauden alkuun, kylmiin sääjaksoihin ja loppukauteen. Hävikki on taloudellisesti huomattava ja näyttää liittyvän puutteisiin tärkkelysperunan välivarastoinnissa. Ohjeistusta onnistuneeseen välivarastointiin on ollut vaikea rakentaa, koska ei tiedetä tarkasti esimerkiksi sitä, mitkä lämpötilat ja kuinka pitkäkestoisena ovat kriittisiä välivarastoitavalle perunalle. Ongelma liittynee kuitenkin tärkkelyksen hajoamiseen ennenaikaisesti tai sen eristämisen heikkenemiseen solukon muutosten takia. Tärkkelyksen hajoamisesta ennen eristämisprosessia on tutkittu aikaisemmin sokerimäärityksellä, mutta mitatut pitoisuudet eivät ole selittäneen tärkkelyksen hajoamista. Tutkimuksen tavoite on selvittää ?mitatun?  ja todellisen tärkkelyksen suhde tuotantoketjun eri vaiheissa ja mahdolliset keinot tämän eron poistamiseksi. On tärkeää koko tärkkelystuotantoketjulle, raaka-aineen toimittajaa myöden, että tärkkelys säilyy perunassa eristämiskelpoisena tehtaalle saakka. Välivarastoinnista on tekeillä uusi ohjeistus, jonka tavoitteena on estää tärkkelyksen sokeroituminen ja muuttuminen eristämiskelvottomaksi. Tämä parantaa koko ketjun kannattavuutta. Tärkkelysperunan välivarastoinnin kehittämisosiossa tavoitteena on tutkimustulosten perusteeella laatia tarkempi ohjeistus viljelijöille tärkkelysperunan välivarastointiin.

 

Tutkimuksessa on selvitetty paremmalla analytiikalla ja täsmällisemmillä olosuhteilla tärkkelyksen määrässä ja laadussa tapahtuvia muutoksia tuotantoketjun eri vaiheissa sekä seurattu myös tehtaan prosesseja aikaisempaa tarkemmin. Tutkimus on kohdennettu kriittisiin vaiheisiin pellolta varastoon, tehtaalle ja prosessin poistovesiin. Lisäksi on altistettu keinotekoisesti perunaa jäätymispistettä lähellä oleviin lämpötiloihin ja tutkittu tärkkelyksen vahingoittumista ja hajoamista. Tärkkelyksen pitoisuuden muutoksia on määritetty aikaisemmasta poiketen kvantitatiivisesti entsyymimenetelmällä ja jodivärjäyksellä. Lisäksi on määritetty liukoista tärkkelystä, lähinnä glukoosia, sakkaroosia ja fruktoosia. Myös tärkkelysjyvästen vaurioituneisuutta on seurattu mm. valomikroskoopilla. Tutkimusta pohjustetaan kirjallisuustutkimuksella.

 

Tutkimusta on toteutettu yhteistyössä Helsingin Yliopiston soveltavan biologia laitoksen kanssa, missä tärkkelyksen kvantitatiivisen määrittämisen menetelmä on käytössä. Myös kirjallisuustutkimusosassa on tehty erityistä yhteistyötä. Tutkimusryhmässä ovat mukana Raisio Yhtymä (Seppo Lamminmäki,  Sirpa Partanen ja Hannu Ketola), Helsingin Yliopisto, soveltavan biologian laitos (Mervi Seppänen) ja Perunantutkimuslaitos (Maarit Kari, Pirjo Mäkelä, Raili  Ali-Kippari, Paavo Kuisma ja Timo Myyryläinen).

 

Välivarastoinnin kehittämisosion selvitystyötä on tarkoitus jatkaa vielä vuonna 2003. Osion väliraportti on luettavissa liitteenä 5. 

13. Järviseudun alueen tärkkelysperunantuotannon viljelijäkartoitus

Etelä-Pohjanmaan Järviseudulla on kaksi tärkkelysperunatehdasta, Evijärven Peruna Oy Evijärvellä ja Järviseudun Peruna Oy Vimpelissä. Tehtailla on yhteensä noin 300 sopimusviljelijää, joista osalla on sopimus myös Lapuan Peruna Oy:n kanssa. Tärkkelysperunahankkeen aikana ja jo aikaisemminkin on todettu, että sopimusviljelijöiden ikärakenne on vanhempi ja tuotannosta luopumispyrkimys suurempi kuin muilla tuotantoalueilla. Siitä syystä tärkkelysperunahankkeen on toivottu paneutuvan erityisesti em. alueen ongelmiin ja tuotantorakenteen kehittämiseen.

 

Järviseudun alueen tärkkelysperunaa viljeleville tiloille on tehty syksyn 2002 aikana puhelimitse kysely. Haastattelussa on huomioitu myös siemenhuolto-osioon liittyvän siemenvarastoinnin selvityksen tarpeita. Haastattelussa on selvitetty seuraavia asioita:

 

-tilan suunnitelmat tuotannon jatkon suhteen                      -ongelmat viljelytekniikassa

-lannoitus ja kasvinsuojelu                                              -siemenhuolto, lajikkeet                              

-ojitus                                                                              -kasvinsuojelu

-halukkuus yhteiskoneiden hankintaan                                              

-kannattavuuteen liittyvä kehitystyö ohjataan seutuvastaavalle KANAVA-hankkeen toteutukseen

Myös muita kehitystarpeita ohjataan kartoituksen perusteella asianomaisille kehittäjille. Kartoituksen yhteenvetotulokset ovat luettavissa liitteessä 6.

 

14. Kasvinsuojelukuvasto

Tärkkelysperunatuotannon intrasivustolle on rakenteilla sähköinen kasvinsuojelukuvasto. Kuvaston suunnittelun osalta järjestettiin kokous Lammilla lokakuussa 2002. Lisäksi marraskuun alussa asiasta kokoustettiin Kemiran, Bernerin ja Syngentan edustajien kanssa. Kuvastoa rakennetaan siten, että rungon kuvastolle kokoaa Jaana Petäinen Etelä-Pohjanmaan Maaseutukeskuksesta. Perunantutkimuslaitos ja MTT toimivat asiantuntijaorganisaatioina tiedon hankinnassa. Aineisto, jonka Jaana Petäinen vie kuvastoon, kootaan asiantuntijaorganisaatioissa. Kuvastoon luodaan linkin torjunta-aineiden maahantuojien sivustoille, jolloin torjunta-aineiden tietojen päivitys hoituu maahantuojien kautta. Kuvaston rakentamisen suunnitelmat ovat valmistuneet syksyllä 2002. Kuvasto valmistuu keväällä 2003.

 15. Solunesteosio

Solunesteen lannoitusvaikutusta on selvitetty suhteellisen vähän. Siksi tarkentavat selvitykset solunesteen lannoitusvaikutuksesta eri viljelykasveille kuuluvat hankkeen solunesteosion kehitystyöhön solunesteen hyödyntämiseksi. Koska solunesteen levitys tapahtuu syksyllä, on kenttäkokeet aloitettu jo syksyllä 2001. Muuten tärkkelysperunahankkeen aikana voitaisiin viedä läpi vain yksi koevuosi.

 

Selvityksessä on toteutettu kokeet, jossa selvitetään eri aikoina levitetyn solunesteen lannoitusvaikutus viljalla. Toimet kokeen tekemiseksi aloitettin syksyllä 2001 siten, että varhainen levitysajankohta saatiin mukaan kokeeseen.

 

Toinen  selvityksen aihe on soluneste rypsin lannoitteena. Käytännön kokemukset solunesteen käytöstä rypsin viljelyssä ovat olleet hyviä. Pitkän kasvuajan kasvina rypsin solunesteen hyväksikäyttöä on selvitetty. Selvitystyön vuoden 2002 koetulokset ovat liitteessä 7.

II. Laatuosio

1. Laatusopimuskoulutus

Laatusopimuskoulutus aloitettiin tammikuussa 2002. Koulutusta varten tuotettiin hanketoiminnan puitteissa eri työkaluja, joita ovat tärkkelysperunan laatusopimuskansio, tärkkelysperunantuotannon käsikirja, tärkkelysperunatuotannon intranetti sekä viljelytietokanta. Koulutus oli tarkoitus aloittaa jo loppuvuodesta 2001, mutta koulutuksen työvälineitä ei kuitenkaan saatu kaikilta osin valmiiksi, joten koulutuksen aloitus päätettiin siirtää vuoden 2002 alkupuolelle. Koulutus rakentuu maatiloille suunnatun laatukoulutuksen pohjalle, mutta laatusopimuskoulutuksessa painotetaan viljelijöiden tärkeäksi kokemia koulutusasioita.

 

Vuonna 2002 laatusopimuskoulutuksessa oli 1416 koulutuskäyntiä, jotka kaikki oikeuttivat viljelijän opintorahaan, mikäli muut ehdot täyttyvät. Laatusopimuskoulutuksen on vuoden 2002 loppuun mennessä käynyt läpi 115 maatilaa. Laatusopimusjärjetelmän koulutuksessa on mukana 646 maatila 875 hankkeen yksityisrahaosuuden maksaneesta maatilasta, jotka käytännössä tuottavat kaiken suomalaisesta tärkkelysperunasta. Osalllistumisprosentti laatujärjestelmäkoulutukseen on 74 % tuotannonalasta. Koulutus on laatusopimustiloilla pääosin käytynä kevään 2003 aikana.

 

Laatusopimuskoulutus koostuu viidestä opintopäivärahaan oikeuttavasta koulutuspäivästä. Ensimmäisen päivän sisältö koostuu tärkkelysperunan tuotantoprosessista ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Toinen ja kolmas päivä ovat viljelyteknisiä päiviä. Neljäs ja viides päivä koostuvat laatusopimusjärjestelmässä mukana olevin viljelykirjanpito-ohjelmien koulutuksesta sekä tärkkelysperunan analyysitietojen haun ja lohkotietojen lähettämisen kouluttamisesta. Lisäksi viidentenä päivänä tutustutaan tärkkelysperunantuotannon intranet sivuostoihin, siellä tehtävään viljelijäkohtaiseen tietokannan analysointiosioon sekä internetin käyttöön yleensä. Päiväkohtaiset koulutusohjelmat löytyvät  liitteestä 2. 

2. Laatusopimuskansio

Laatusopimuskansio valmistui välilehtineen koulutuksen työvälineeksi marraskuussa 2001. Kansio pitää sisällään sisällysluettelon laatusopimuskansion sivuista, ohjeen maatilan mallimappijärjestelmän rakentamisesta sekä tärkkelysperunantuotannon käsikirjan. Kansio on jaettu kevään ja kesän 2002 aikana kaikille vuonna 2002 tärkkelysperunan tuotantosopimuksen tehneille tiloille. Viljelijä voi tarvittaessa täydentää käsikirjaa tärkkelysperunantuotannon intranetin kautta täydennettävän käsikirjan uusilla sivuilla, jotka hän voi tulostaa intrasta. Ne viljelijät, jotka eivät omista tietokonetta, saavat täydennyssivut vuosittain postin välityksellä.

 3. Laatusopimusjärjestelmä

Tärkkelysperunantuotannon laatusopimusjärjestelmän rakentamisesta, siihen liittyvästä koulutuksesta sekä koulutuksen työkalujen rakentamisesta laadittiin suunnitelmat hankkeen ensimmäisen toimintavuoden aikana. Tavoitteena on rakentaa laatusopimusjärjestelmä, jolla viljelijä voi halutessaan tehdä laatusopimuksen teollisuuden kanssa. Tällöin viljelijä sitoutuu tiettyihin laatusopimuksen sisältämiin velvoitteisiin.(ks liite 3.) Vastavuoroisesti teollisuus sitoutuu sopimuksen mukaisiin velvoitteisiin viljelijäosapuolta kohtaan. Varsinaiset laatusopimustuotannon laatuhinnoittelut käydään hanketoiminnan ulkopuolella maataloustuottajajärjestön ja teollisuuden välillä.

 

Hanketoiminnassa on rakennettu työkaluja laatusopimustoiminnan toteuttamiseksi. Työkalujen käyttöä koulutetaan laatusopimustuottajille hankkeen tarjoaman viiden päivän laatusopimuskoulutuksessa. Laatusopimusjärjestelmä on otettu tärkkelysperunan tuotannossa käyttöön vuoden 2002 sopimuskaudella. Vuoden 2002 laatusopimuksen teon ehtona on, että viljelijä on aloittanut viiden päivän laatusopimuskoulutuksen tai aloittaa sen ennen vuoden 2002 loppua järjestettävillä uusilla kursseilla. Uusia laatusopimustoimintaan tähtääviä viiden päivän kursseja aloitettiin marras- ja joulukuussa 2002. Laatusopimuskursseille on osallistunut 74 % tuotannonalan sopimustuotantotiloista, joista jo koulutuksen loppuun käyneitä tiloja on 115.

III. Uudet sopimusviljelijät ja tiedotus

1. Tiedotus

Hanketoiminnasta on julkaistu muutamia lehtiartikkeleita maakunnallisissa ja paikallisissa lehdissä. Projektipäällikön perunaposti-tiedotetta on lähetetty vuonna 2001 kaikille hankkeessa mukana oleville noin 1000 sopimustuottajalle neljä kappaletta. Vuonna 2002 tiedotteita lähetettiin yksi kappale. Tiedote sisältää ajankohtaista hankeasiaa ja on tärkeä väline viljelijöiden ja hankevetäjän välisessä tiedotteessa. Viljelijöille kohdistuvaa projektipäällikön tiedottamista olisi voinut olla enemmänkin, mutta valitettavasti työaikaresurssit hankkeen muiden toimintojen työllistävyyden puitteissa eivät mahdollistaneet enempää tiedottamista. Vuoden 2002 aikana viljelijöitä on tiedotettu hanketoiminna tapahtumista ryhmätekstiviestein. Tarkoituksena oli siirtyä sähköposti/postin e-kirje tiedottamiseen, mutta ainakaan vuoden 2001 aikana eikä myöskään vuoden 2002 ensimmäisellä vuosipuoliskolla työaikaresurssit riittäneet  tiedotustoiminnan käynnistämiseen. Lisäksi ongelmaksi sähköpostitiedotteissa on muodostunut ainakin vielä tiedon heikko perille meno, mikä taas johtuu siitä, että postia luetaan monessa tapauksessa harvoin.

 

Hanketoiminnasta on julkaistu myös muutamia asiantuntija-artikkeleita maatalouden ammattilehdissä vuoden 2002 aikana. Näistä mainittakoon esimerkkinä Tuottava Peruna, Leipä Leveämmäksi, Terve Maaseutu sekä Suomalainen Maaseutu jne. 

 

Tärkkelysperunan tuotannosta järjestettiin keväällä 2001 kaksi heräteiltaa (Kuortane, Kurikka) uusien viljelijöiden mielenkiinnon kartoittamiseksi. Valitettavasti kiintiön rajoittama tuotanto ei sallinut varsinaisten uusien tuotantosopimusten tekoa, mutta illat osoittivat osaltaan, että tärkkelysperunan tuotanto voi olla varteenotettava mahdollisuus myös uusille tuottajille. Valtettavasti tärkkelysperunantuotannon kiintiön lisäyksestä ei saatu tietoa vuoden 2001 aikana EU:sta, joten epävarmuus kiintiön lisäyksen suhteen jatkui vuoden 2002 puolelle. Tämän vuoksi uusien sopimusviljelijöiden hankintaan ja tärkkelysperunantuotannnon tiedotustoimintaan ei vuoden 2001 aikana panostettu hankesuunnitelman mukaisesti. Kun päätös kiintiöiden pitämisestä ennallaan seuraavan kolmivuotisjakson aikana tuli alkukesästä 2002, jää harkittavaksi, kuinka hanketoimintaan varatut rahan kiintiön lisäyksen osalta kohdennetaan uudelleen.

 

Liitteet