Hankkeen tärkeimmät toimenpiteet 1.1.2001-30.6.2002
1. Viljelijätoimikuntien koulutuspäivät
Hanketoiminnan alkuvaiheessa kevättalvella 2001 Finnamyl Oy:n, Lapuan Peruna Oy:n, Järviseudun Peruna Oy:n sekä Evijärven Peruna Oy:n viljelijätoimikunnille järjestettiin koulutuspäivät hankesuunnitelman esittelemiseksi sekä viljelijöiden toiveiden kartoittamiseksi. Koulutuspäivillä käytiin läpi hankesuunnitelma, tehtiin ryhmätöitä ja kartoitettiin ryhmätöiden palautteessa tärkeimmät viljelijöiden kannalta toteutettavat toimenpiteet hanketoiminnan alkuvaiheessa.
2. Koneyhteistyön kehittäminen
Hankkeen toimialueelle hankittiin vuoden 2001 aikana viisi uutta itsekulkevaa perunannostokonetta. Lisäksi vuoden 2002 syksyn sadonkorjuuseen tuli tärkkelysperunan tuotantoon 2 uutta itsekulkevaa nostokonetta yhtiömuotoisena, sekä yksi uusi hinattava 2-rivinen nostokoneyhtymä. Tehdaskunnostettuja käytettyjä nostokoneita sekä osaksi tai kokonaan ruokaperunannostokoneiksi hankittiin itsekulkevia siten, että syksyllä 2002 Suomen 16 perunaa nostavasta itsekulkevasta koneesta 12 nostetaan tärkkelysperunaa. Tärkkelysperunantuotannon puitteissa nostokoneyhteistyössä on mukana noin 200 maatilaa. Kaiken kaikkiaan nostokoneyhteistyöllä (nostokoneosakeyhtiöt, koneyhtymät ja urakoitsijat) nostetaan tärkkelysperunaa jo yli 2000 hehtaarin alalta. Neljä vuotta sitten nostoyhteistyötä harjoitettiin vain urakoitsijavetoisesti noin sadan hehtaarin alalla, joten kehitys noston suhteen on ollut huomattava. Valitettavasti osakeyhtiömuotoisessa yhteistyössä korkotukilainoitus on toistaiseksi jäädytetty, mikä ei kannusta viljelijöitä yhteistyön kehittämiseen ja lisää yhtiöiden kustannusrasitetta. Toivottavasti tilanteeseen saadaan parannus vuoden 2002 aikana.
Itsekulkevilla perunannostokoneilla on merkittävä vaikutus uuden nostoteknologian tuomisessa tärkkelysperunan tuotantoon. Nostokoneilla saadaan aikaan huomattavia kustannus- sekä työaikasäästöjä. Hanketoiminnan puitteissa järjestettiin viljelijä iltoja, joissa kerrottiin uuden teknologian tuomista mahdollisuuksista, kustannus- ja työaikasäästöistä sekä eri yhtiömuodoista ja niiden toimintaperiaatteista nostokoneen toimintamuotona. Perustetuille nostokoneosakeyhtiön viljelijäjäsenille järjestettiin koulutuspäivät Härmän Kuntokeskuksessa sekä Lappajärven Kivitipussa vuonna 2001 sekä Härmän Kuntokeskuksessa vuonna 2002. Koulutuspäivillä maahantuojien ja tehtaiden edustajat esittelivät omien koneiden tekniikkaa ja toimintaa. Näin koneita hankkivat viljelijäryhmät saivat päätöksenteon turvaksi vankkaa tietoutta itsekulkevien koneiden tekniikasta ja toimintaperiaatteista sekä niiden toiminnasta Suomen olosuhteissa. Koulutus järjestettiin siten, että kullekin ryhmälle oli varattu kunkin konemerkin esittely joko aamu tai iltapäiväksi. Ryhmillä oli mahdollisuus tutustua neljän eri konevalmistajan konetekniikkaan. Koulutuspäiviä (7 h) järjestettiin yhteensä neljä.
Kevättalvella 2001 Maatalouskesko sekä Grimmen tehdas tarjosivat mahdollisuuden jokaisen viljelijäryhmän kahdelle edustajalle tutustua Grimme-perunannostokoneen valmistukseen Saksan tehtailla. Saksassa kävi kymmenen viljelijän delegaatio hakemassa arvokasta tietoa itse kulkevan nostokoneen valmistus- ja konetekniikasta. Maaliskuussa 2002 nostokoneyhteistyön puitteissa delegaatio tutustui Belgiassa ja Hollannissa Amac:in, Dewulf:n sekä AVR:n tehtaisiin.
Hanke avusti viljelijäryhmiä yhtiömuodon perustamisessa sekä muussa toiminnan aloittamiseen liittyvissä rutiineissa. Myös yhtiöiden korkotukilainahakemusten eteen tehtiin paljon työtä, mutta valitettavasti ainakin vielä osakeyhtiömuotoiset yhtiöt, jotka eivät suoranaisesti harjoita maataloutta, eivät ole lainoituskelpoisia. Konehankintoihin liittyvässä kaupanteossa hanke toi yhteen eri viljelijäryhmät, jolloin ryhmät voivat yhteishankinnalla saavuttaa hyvän neuvotteluaseman konetoimittajiin nähden. Vuoden 2002 yhteishankinnan osalta hanke järjesti Ikaalisissa puitteet yhteishankintaneuvottelulle, jonka tuloksena uusia itsekulkevia nostokoneita hankittiin perunannostoon neljä kappaletta. Yhteishankinnan tuloksena yksittäisen koneen hintaan saatiin noin 25 000 euron alennus kilpailuttamalla konetoimittajat tehokkaasti. Itse kaupantekoon hanke ei ole osallistunut, vaan se on jätetty luonnollisesti viljelijäryhmien omaksi tehtäväksi.
Ennen perunannostokauden alkua jokaiselle nostokoneyhtiön osakkaalle tarjottiin mahdollisuutta osallistua itsekulkevan nostokoneen käyttäjäkoulutukseen nostokauden alussa 2001 ja 2002. Koulutus suoritettiin yhteistyössä ulkomaisten tehtaiden kouluttajien sekä maahantuontiorganisaation kanssa. Kaikki maahantuojat eivät olisi välttämättä tarjonneet koulutusta kaikille osakkaille, vaan ainoastaan koneen kuskeille. Hanketoiminnan puitteissa osakkaille tarjoutui tilaisuus kouluttautua koneen säätöjen ja käyttötekniikan saloihin. Koska koneella nostetaan kaikkien osakkaiden perunoita, on tärkeää, että osakkaat voivat tarvittaessa olla kuskien apuna koneen hienosäätöjä tehdessä ja samalla tuntea omaa osaamistaan uuden huipputeknologian parissa silloin, kun koneella nostetaan perunaa oman tilan pelloilla.
Hanke järjesti yhteistyössä nostokoneyhtiöiden sekä maahantuojien/kauppiaiden kanssa neljä nostokonenäytöstilaisuutta syyskuussa 2001. Tilaisuudet pidettiin Ulvilassa, Alahärmassä, Vimpelissä sekä Alajärvellä. Nostotekniikasta kiinnostuneita viljelijöitä näytöksissä oli arvion mukaan kaiken kaikkiaan noin 550.
Nostokoneyhteistyö on poikinut myös muuta yhteistoimintaa yhtiöissä ja yhtymissä. Yhtiöön on esimerkiksi hankittu aumauskärryjä yhtiöltä vuokrattavaksi aina sinne missä kone on nostovuorossa. Viljelytekniikkaan on kiinnitetty huomiota esim. penkinpäisteiden ja rivivälien suhteen niin, että nosto saadaan mahdollisimman tehokkaaksi. Jää nähtäväksi, mitä muuta mahdollisuutta nostokoneyhteistyö esim. mullanerotuksen ja kuljetuslogistiikan kannalta tulevaisuudessa tarjoaa.
3. Suomen Tärkkelysperunahankkeen koulutuspäivät sekä opintomatkat
Hanketoiminnan puitteissa järjestettiin vuonna 2001 44 koulutustilaisuutta, joista viljelijän opintopäivärahaan oikeuttavia koulutustilaisuuksia oli 22 päivää. Koulutuspäivillä oli yhteensä 1709 viljelijäkäyntiä, josta 800 koulutuspäiväkäyntiä oikeutti viljelijän opintorahaan, mikäli muut ehdot täyttyvät. Koulutustilaisuudet vuoden 2001 ja 2002 osalta ovat listattuna liitteessä 1.
Vuoden 2002 ensimmäsellä puoliskolla käynnistettiin laatusopimuskoulutus. Laatusopimuskoulutuksessa oli 822 viljelijäkäyntiä, jotka kaikki oikeuttivat viljelijän opintorahaan, mikäli muut ehdot täyttyvät. Muissa koulutustilaisuuksissa oli 832 viljelijäkäyntiä eli vuoden 2002 ensimmäisen puoliskon aikana koulutuskäyntejä oli yhteensä 1616, joista 926 käyntiä oikeutti viljelijän opintorahaan koulutuksen järjestelyn osalta.
Hanketoiminnan puitteissa järjestettiin vuonna 2001 kaksi ulkomaan opintomatkaa. Ensimmäinen opintomatka suuntautui Ruotsin Uumajaan ja sen lähiympäristöön. Matkan tarkoituksena oli tutustua Uumajan alueella harjoitettavaan siemenperunan tuotantoon ja sen ajankohtaisnäkymiin. Matkan osallistujat 17 henkeä koostuivat lähinnä tärkkelysperunan siementuottajista ja alan asiantuntijoista.
Hankkeen toinen ulkomaan opintomatka suuntautui Belgiaan perunannostokonetehtaille. Matkan aikana tutustuttiin sekä AVR:n että Dewulf:in nostokonetehtaisiin, niiden tuotantoon ja koneiden työnäytöksiin erilaisissa nosto-olosuhteissa. Matkan osanottajajoukko koostui nostokonetekniikasta kiinnostuneista viljelijöistä, jotka ovat suunnittelemassa nostokoneyhteistyön aloittamista. Opintomatkojen matkakertomukset löytyvät tärkkelysperunatuotannon intranet-sivuilta osoitteesta www.tarkkelysperuna.info kohdasta hankkeen toiminta/matkakertomukset.
Vuoden 2002 ensimmäinen ulkomaan opintomatka kohdistui 16 hengen voimin Belgiaan ja Hollantiin nostokonetehtaille sekä tärkkelysperunan tuotantoon liittyviin toimiin, välivarastointiin ja siemenhuoltoon. Ryhmä jakautui yhdeksi opintopäiväksi erilleen siten, että toinen ryhmä tutustui nostokonetehtaisiin Belgiassa ja toinen tärkkelysperunantuotantoon Hollannissa. Ryhmä koostui nostokoneyhtiöiden avainhenkilöistä sekä tärkkelysteollisuuden asiantuntioista. Opintomatka kypsytti varmuudella päätöksen ainakin kahden itsekulkevan nostokoneen hankinnasta vuodelle 2002.
4. IT- teknologian ja intranetin suunnittelu
Internet teknologian hyödyntäminen kuuluu hankkeen tärkeisiin osa-alueisiin. Kevään 2001 aikana hanketoiminnan puitteissa on järjestetty suunnittelukokouksia yhteistyössä teollisuuden kanssa toteutettavan tärkkelysperunatuottajien intranetin sekä lohkotietokannan osalta. Intranetistä on rakennettu tärkkelysperunantuottajille suunnattu käyttäjätunnuksin ja salasanoin varustettu internet- palvelusivusto, johon kerätään kaikki oleellinen tieto tärkkelysperunatuotantoon liittyen. Tärkkelysperunatuotannon intranet sivusto, joka löytyy osoiteesta www.tarkkelysperuna.info on kolmetasoinen; yleiset kaikille avoimet sivut, vain sopimustuottajille suunnatut sivut sekä tehtaiden omille tuottajille suunnatut sivut. Käyttäjätunnuksen avulla määritetään kunkin tuottajan oikeuden intranetin sivustoihin. Tärkkelysperunantuotannon intranet sivusto on perustoiminnoiltaan valmistunut vuoden 2001 loppuun mennessä. Sivuston käyttäjätunnukset ja salasanat jaettiin kuitenkin vasta vuonna 2002 tuotantosopimuksen tehneille sopimustuottajille intraa täydentävien henkilöiden koulutuksen jälkeen.
Intranettiin liittyen hanke on tuottanut tärkkelysperunantuotannon käsikirjan, jota päivitetään intranetissä täydennettävän kansion tavoin. Käsikirja valmistui maaliskuussa 2002 laatusopimuskoulutuksen oppikirjaksi. Lisäksi tekeillä on laatusopimusketjua silmällä pitäen viljelykirjanpito-ohjelmista tietokantaan lähetettävien lohkotietojen mahdollistavan välitysohjelmistojen ja tietokannan rakentaminen. Mukana projektissa ovat Suonentiedon Agrineuvos, Maaseutukeskusten Liiton Wisu sekä Softsalon Peltotuki ohjelmat. Tietokanta on ensimmäinen yhden tuotannonalan tietokanta, jossa ovat mukana kolme suurinta ohjelmistotaloa. Toivottavasti projekti luo tulevaisuudessa myös valtakunnallista yhteistyötä ohjelmistotalojen kesken suuremmassa mittakaavassa, koska tällä hetkellä ainoastaan tärkkelysperunantuotannon viljelytietopankki on tuonut ohjelmistotalot saman tietokannan piiriin. Laatusopimuksen vaatima lohko- ja analyysitieto liikkuu viljelijän ja teollisuuden välillä sähköisesti molempiin suuntiin siten, että teollisuus saa viljelijän lohkotiedot käyttöönsä tutkimusta, tuotteide jatkomarkkinointia ja viljelysuunnittelun kehittämistä silmällä pitäen ja viljelijä voi analysoida omia lohkotietoja parhaisiin lohkoihin verrattuna intranetissä. Viljelijä saa käyttöönsä reaaliaikaiset tärkkelysperunan analyysitiedot tehtaalle viedyistä perunakuormista kuormakohtaisesti inrtanetistä sekä muuta perunanviljelyyn ja sen suunnitteluun liittyvää tietoa. Lohkokirjanpito-ohjelmilla on mahdollisuus hakea kuormakohtaiset analyysitiedot ohjelmaan ja kohdistaa ne oikeille lohkoille. Muiden lohkotapahtumien kirjaamisen jälkeen lohkotiedot voi lähettää sähköisesti tietopankkiin. Intranetissä on mahdollista verrata omien lohkojen viljelytoimenpiteitä alueellisiin esim. kunnittaisiin keskiarvotietoihin eri hakutehtävien perusteella. Suonentiedon Agrineuvos viljelykirjanpito-ohjelmasta on valmistunut marraskuun 2001 aikana tärkkelysperunantuotantoon suunnattu versio, jolla pystytään hakemaan tehtaalle toimittettujen perunakuormien analyysitiedon kuormakohtaisesti. Wisusta ja Peltotuesta on vastaavat versiot tekeillä ja koulutusta laatusopimusjärjestelmässä oleville viljelijöille ohjelmista annetaan 4. ja 5. koulutuspäivänä. Ensimmäiset ryhmät koulutetaan marraskuussa 2002. Viljelytietopankki analysointimahdollisuuksineen on valmis syksyllä 2002.
5. Ankeroisnäytteet nostokoneyhteistyötiloilta
Nostokoneyhteistyöhön itse kulkevien koneiden osalta sitoutuneilta tiloilta on otettu peruna-ankeroisnäytteet. Tällä varmistetaan, ettei uuden yhteistyökuvion kautta edesauteta vaarallisen tuholaisen leviämistä tilalta toiselle ja samalla kannustetaan viljelijöitä huolehtimaan tuholaistorjunnasta. Valitettavasti kahdelta pohjalaiselta tilalta on ankeroista löydetty vuonna 2001yhtiöitä peruatettaessa ja he joutuvat luopumaan nostokoneyhteistyöstä muiden tilojen kanssa. Ankeroisnäytteiden otosta aiheutettuja kuluja ei kuitenkaan ole sisällytetty hanketoiminnan kuluihin.
6. Mullanerotus
Nostokoneyhteistyön kehittämisen ohella on nähty tärkeäksi kehittää koko noston logistiikkaa pellolta teollisuuteen. Mullanerotukseen lastauksen yhteydessä on tärkkelysperunantuotantoa silmällä pitäen kehitteillä uutta laitteistoa. Mullanerotuslaitteen prototyypillä järjestettiin työnäytöspäivä Jaakko Perälän tilalla lokakuussa 2001. Laite osoitti käyttökelpoisuutensa osana tärkkelysperunatuotannon logistiikka, mutta se vaatii vielä edelleen kehittelyä. Syksylle 2002 on valmistunut uusi prototyyppi mulanerotuslaitteesta. Laitetta testattiin elokuun lopussa Lapualla. Hanketoiminnan puitteissa on tarkoitus syksyllä 2002 järjestää työnäytöspäiviä sekä Satakunnan että Etelä-Pohjanmaan alueella
7. Hanketiimit
Hanketoiminnan puitteissa jokaiseen hankkeen toimialueen maakuntaan perustettiin hanketiimi, joka koostuu kunkin alueen maaseutukeskuksen neuvojasta, tehtaan viljelypäälliköstä sekä kahdesta (Etelä-Pohjanmaa kolmesta) alueen viljelijästä. Hanketiimi toimii kontaktina alueensa viljelijöiden ja projeltipäällikön välillä. Hanketiimitoiminnan puitteissa kartoitetaan hanketoiminnan kehitystyön suuntaviivoja ja käytännön toteutuksen mahdollisuuksia. Hanketiimit perustettiin syksyn 2001 aikana ja tiimeille voi lähettää sähköpostiviestiä seuraaviin ryhmäpostiosoitteisiin. Satakunnan hanketiimi; hanketiimisatakunta@nettimaa.com, Hämeen hanketiimi; hanketiimihame@nettimaa.com, Etelä-Pohjanmaan hanketiimi; hanketiimiep@nettimaa.com sekä Pohjanmaan hanketiimi; hanketiimipohjanmaa@nettimaa.com.
Hanketiimitoiminta ei ole jatkunut vuoden 2002 aikana niin aktiivisena kuin olisi toivonut. Tiimien kokousten järjestäminen on hyvin projektipäällikkövetoista. Syksyllä 2002 on tarkoitus vielä aktivoida tiimien toimintaa.
8. Perunarupikoe
Tärkkelysperunahanke on osaltaan mukana laajemmassa perunarupikoetoiminnassa. Katariina Vihlman Etelä-Pohjanmaan Maaseutukeskuksesta on mukana tutkimustoiminnan kenttätyössä, tulosten kokoamisessa ja analysoinnissa. Katariina vastaa myös vuonna 2002 tärkkelysperunahankkeen puitteissa toteutettavan siemenhuolto-osion koordinoinnista, joka osaltaan vahvistaa tärkkelysperunan ja siihen liittyvien tautien ehkäisyn toteuttamista. Tutkimustoiminnan tuloksia, niiden valmistuttua, sovelletaan myös tärkkelysperunapuolella. Perunan perunarupi aiheuttaa tärkkelysperunassa mullanerotusongelmia ja koetoiminnalla sekä siemenhuollon kehittämisellä ehkäistään näitä ongelmia.
9. Siemenhuolto-osio
Siemenhuolto-osio käynnistyi hankesuunnitelman mukaan keväällä 2002. Osion merkittävin kokonaisuus vuonna 2002 on ollut tutkia maatilojen kenttäkokein eri peittausmenetelmien vaikutusta tärkkelysperunasatoon sekä parin uuden perunalajikkeen soveltuvuutta maatilan käytännön viljelyssä tärkkelysperunatuotantoon. Peittauskokeen toiminnan selvitys liitteessä 4. Perunakonsulentti Timo Kalliomäen kirjoittamana. Kokeiden tarkemmat tulokset julkaistaan tärkkelysperunatuotannon intranetissä niiden valmistuttua. Siemenhuolto-osiossa kehiteltiin keväällä 2002 myös tilakohtaista siemenperunan käsittelylogistiikkaa lajittelun ja idätyksen osalta. Kohteina olivat samat tilat, jossa olivat myös kenttäkokeet. Tarkoituksena on kehittää tärkkelysperunantuotannon siemenperunan käsittelyä lajittelun, idätyksen, peittauksen sekä uusien parempien lajikkeiden löytämiseksi tärkkelysperunatuiotantoon.
10. Vesitaloussuunnittelu
Vuoden 2002 huhtikuusta hankkeessa mukana olevalla viljelijällä on ollut mahdollista käydä oman maakuntansa alueen salaojateknikon luona konsultointikäynnillä perunapeltojen vesitalouden ongelmien parantamiseksi. Lisäksi viljelijällä on ollut mahdollisuus täydentää puuttuvat salaojakartat konsultointikäynnin yhteydessä. Konsultoinnin ideana on saattaa viljelijöiden tietoon pellon vesitalouden parantamiseksi saatavat tuet ja keskustella tarvittavista toimenpiteistä salaojateknikon kanssa. Vuoden 2002 konsultointikäynnit ja salaojakarttakopiot jakautuvat maakunnittain seuraavasti; Satakunta Juhani Karvonen, Kokemäki 81 karttakopiota 33 konsultointikäyntiä. Häme: Lauri Knuutinen, Hyvinkää on jäänyt eläkkeelle ja uutta konsulttia ei ole ilmeisesti vielä palkattu, Pohjanmaa: Rainer Rosendahl, Närpiö ?? karttakopiota, ?? konsultointikäyntiä Etelä-Pohjanmaa: Juha Laakso, Seinäjoki 10 konsultointointikäyntiä 30 karttakopiota.
1. Laatusopimuskoulutus
Laatusopimuskoulutus aloitettiin tammikuussa 2002. Laatusopimuskoulutuksessa oli kevätkaudella 2002 822 viljelijäkäyntiä, jotka kaikki oikeuttivat viljelijän opintorahaan, mikäli muut ehdot täyttyvät. Koulutusta varten tuotettiin hanketoiminnan puitteissa eri työkaluja, joita ovat tärkkelysperunan laatusopimuskansio, tärkkelysperunantuotannon käsikirja, tärkkelysperunatuotannon intranetti sekä viljelytietokanta. Koulutus oli tarkoitus aloittaa jo loppuvuodesta 2001, mutta kaikkia työvälineitä ei kuitenkaan saatu kaikilta osin valmiiksi, joten koulutuksen aloitus päätettiin siirtää vuoden 2002 alkupuolelle. Koulutus rakentuu maatiloille suunnatun laatukoulutuksen pohjalle, mutta laatusopimuskoulutuksessa painotetaan viljelijöiden tärkeäksi kokemia koulutusasioita. Viiden päivän laatusopimuskoulutyuksen sisältö selviää
liitteestä 2.
2. Laatusopimuskansio
Laatusopimuskansio valmistui välilehtineen koulutuksen työvälineeksi marraskuussa 2001. Kansio pitää sisällään sisällysluettelon laatusopimuskansion sivuista, ohjeen maatilan mallimappijärjestelmän rakentamisesta sekä tärkkelysperunantuotannon käsikirjan. Kansio on jaettu kevään ja kesän 2002 aikana kaikille vuonna 2002 tärkkelysperunan tuotantosopimuksen tehneille tiloille. Viljelijä voi tarvittaessa täydentää käsikirjaa tärkkelysperunantuotannon intranetin kautta täydennettävän käsikirjan uusilla sivuilla, jotka hän voi tulostaa intrasta. Ne viljelijät, jotka eivät omista tietokonetta, saavat täydennyssivut vuosittain postin välityksellä.
3. Laatusopimusjärjestelmä
Tärkkelysperunantuotannon laatusopimusjärjestelmän rakentamisesta, siihen liittyvästä koulutuksesta sekä koulutuksen työkalujen rakentamisesta laadittiin suunnitelmat hankkeen ensimmäisen toimintavuoden aikana. Tavoitteena on rakentaa laatusopimusjärjestelmä, jolla viljelijä voi halutessaan tehdä laatusopimuksen teollisuuden kanssa. Tällöin viljelijä sitoutuu tiettyihin laatusopimuksen sisältämiin velvoitteisiin.(ks liite 3.) Vastavuoroisesti teollisuus sitoutuu sopimuksen mukaisiin velvoitteisiin viljelijäosapuolta kohtaan. Varsinaiset laatusopimustuotannon laatuhinnoittelut käydään hanketoiminnan ulkopuolella maataloustuottajajärjestön ja teollisuuden välillä.
Hanketoiminna puitteissa rakennetaan työkaluja laatusopimustoiminnan toteuttamiseksi. Työkalujen käyttö koulutetaan laatusopimustuottajille hankkeen tarjoaman viiden päivän koulutuksen puitteissa. Laatusopimusjärjestelmä on otettu tärkkelysperunan tuotannossa käyttöön vuoden 2002 sopimuskaudella. Laatusopimuksen teon ehtona on, että viljelijä on aloittanut viiden päivän laatusopimuskoulutuksen tai aloittaa sen viimeistään ennen vuoden 2002 loppua järjestettävillä uusilla kursseilla. Koulutuksen on aloittanut jo noin 250 tilaa ja uusia ilmottautuneita tiloja on tulossa koulutukseen marras- joulukuussa noin 200. Laatusopimusjärjestelmässä on siis mukana jo noin 450 tilaa vajaasta 1000 tärkkelysperunaa tuottavasta tilasta.
1. Tiedotus