Suomen tärkkelysperunahanke

Toimintakertomus

Hankkeen tärkeimmät toimenpiteet

1.1.2001-31.12.2001

I.Tuotannon kannattavuusosio

1. Viljelijätoimikuntien koulutuspäivät

Hanketoiminnan alkuvaiheessa kevättalvella 2001 Finnamyl Oy:n, Lapuan Peruna Oy:n, Järviseudun Peruna Oy:n sekä Evijärven Peruna Oy:n viljelijätoimikunnille järjestettiin koulutuspäivät hankesuunnitelman esittelemiseksi sekä viljelijöiden toiveiden kartoittamiseksi. Koulutuspäivillä käytiin läpi hankesuunnitelma, tehtiin ryhmätöitä ja kartoitettiin ryhmätöiden palautteessa tärkeimmät viljelijöiden kannalta toteutettavat toimenpiteet hanketoiminnan alkuvaiheessa.

2. Koneyhteistyön kehittäminen

Hankkeen toimialueelle hankittiin vuoden 2001 aikana viisi uutta itsekulkevaa perunannostokonetta. Kaiken kaikkiaan nostokoneyhteistyön puitteissa (nostokoneosakeyhtiöt, koneyhtymät ja urakoitsijat) nostetaan tärkkelysperunaa jo noin 1400 hehtaarin alalta. Kolme vuotta sitten nostoyhteistyötä harjoitettiin vain urakoitsijavetoisesti noin sadan hehtaarin alalla, joten kehitys noston suhteen on ollut huomattava. Valitettavasti osakeyhtiömuotoisessa yhteistyössä korkotukilainoitus on toistaiseksi jäädytetty, mikä ei kannusta viljelijöitä yhteistyön kehittämiseen. Toivottavasti tilanteeseen saadaan parannus vuoden 2002 aikana.

Itsekulkevilla perunannostokoneilla on merkittävä vaikutus uuden nostoteknologian tuomisessa tärkkelysperunan tuotantoon. Nostokoneilla saadaan aikaan huomattavia kustannus- sekä työaikasäästöjä. Hanketoiminnan puitteissa järjestettiin viljelijä iltoja, joissa kerrottiin uuden teknologian tuomista mahdollisuuksista, kustannus- ja työaikasäästöistä sekä eri yhtiömuodoista ja niiden toimintaperiaatteista nostokoneen toimintamuotona. Perustetuille nostokoneosakeyhtiön viljelijäjäsenille järjestettiin koulutuspäivät Härmän Kuntokeskuksessa sekä Lappajärven Kivitipussa. Koulutuspäivillä maahantuojien ja tehtaiden edustajat esittelivät omien koneiden tekniikkaa ja toimintaa. Näin koneita hankkivat viljelijäryhmät saivat päätöksenteon turvaksi vankkaa tietoutta itsekulkevien koneiden tekniikasta ja toimintaperiaatteista sekä niiden toiminnasta Suomen olosuhteissa. Koulutus järjestettiin siten, että kullekin ryhmälle oli varattu kunkin konemerkin esittely joko aamu tai iltapäiväksi. Ryhmillä oli mahdollisuus tutustua neljän eri konevalmistajan konetekniikkaan. Koulutuspäiviä (7 h) järjestettiin yhteensä neljä.

Maatalouskesko sekä Grimmen tehdas tarjosivat mahdollisuuden jokaisen viljelijäryhmän kahdelle edustajalle tutustua Grimme-perunannostokoneen valmistukseen Saksan tehtailla. Saksassa kävi kymmenen viljelijän delegaatio hakemassa arvokasta tietoa itse kulkevan nostokoneen valmistus- ja konetekniikasta.

Hanke avusti viljelijäryhmiä yhtiömuodon perustamisessa sekä muussa toiminnan aloittamiseen liittyvissä rutiineissa. Myös yhtiöiden korkotukilainahakemusten eteen tehtiin paljon työtä, mutta valitettavasti ainakin vielä osakeyhtiömuotoiset yhtiöt, jotka eivät suoranaisesti harjoita maataloutta, eivät ole lainoituskelpoisia. Konehankintoihin liittyvässä kaupanteossa hanke toi yhteen eri viljelijäryhmät, jolloin ryhmät voivat yhteishankinnalla saavuttaa hyvän neuvotteluaseman konetoimittajiin nähden. Itse kaupantekoon hanke ei enää osallistunut, vaan se jätettiin neutraliteettisyistä viljelijäryhmien omaksi tehtäväksi.

Ennen perunannostokauden alkua jokaiselle nostokoneyhtiön osakkaalle tarjottiin mahdollisuutta osallistua itsekulkevan nostokoneen käyttäjäkoulutukseen. Koulutus suoritettiin yhteistyössä ulkomaisten tehtaiden kouluttajien sekä maahantuontiorganisaation kanssa. Kaikki maahantuojat eivät olisi välttämättä tarjonneet koulutusta kaikille osakkaille, vaan ainoastaan koneen kuskeille. Hanketoiminnan puitteissa osakkaille tarjoutui kouluttautua koneen säätöjen ja käyttötekniikan saloihin. Koska koneella nostetaan kaikkien osakkaiden perunoita, on tärkeää, että osakkaat voivat tarvittaessa olla kuskien apuna koneen hienosäätöjä tehdessä ja samalla tuntea omaa osaamistaan uuden huipputeknologian parissa silloin, kun koneella nostetaan perunaa oman tilan pelloilla.

Hanke järjesti yhteistyössä nostokoneyhtiöiden sekä maahantuojien/kauppiaiden kanssa neljä nostokonenäytöstilaisuutta syyskuussa. Tilaisuudet pidettiin Ulvilassa, Alahärmassä, Vimpelissä sekä Alajärvellä. Nostotekniikasta kiinnostuneita viljelijöitä näytöksissä oli arvion mukaan kaiken kaikkiaan noin 550.

3. Suomen Tärkkelysperunahankkeen koulutuspäivät sekä opintomatkat

Hanketoiminnan puitteissa järjestettiin 44 koulutustilaisuutta, joista viljelijän opintopäivärahaan oikeuttavia koulutustilaisuuksia oli 22 päivää. Koulutuspäiville osallistui yhteensä 1709 viljelijää, josta 800 koulutuspäiväkäyntiä oikeutti viljelijän opintorahaan, mikäli muut ehdot täyttyvät. Koulutustilaisuudet vuoden 2001 osalta ovat listattuna liitteessä 1.

Hanketoiminnan puitteissa järjestettiin kaksi ulkomaan opintomatkaa. Ensimmäinen opintomatka suuntautui Ruotsin Uumajaan ja sen lähiympäristöön. Matkan tarkoituksena oli tutustua Uumajan alueella harjoitettavaan siemenperunan tuotantoon ja sen ajankohtaisnäkymiin. Matkan osallistujat 17 henkeä koostuivat lähinnä tärkkelysperunan siementuottajista ja alan asiantuntijoista.

Hankkeen toinen ulkomaan opintomatka suuntautui Belgiaan perunannostokonetehtaille. Matkan aikana tutustuttiin sekä AVR:n että Dewulf:in nostokonetehtaisiin, niiden tuotantoon ja koneiden työnäytöksiin erilaisissa nosto-olosuhteissa. Matkan osanottajajoukko koostui nostokonetekniikasta kiinnostuneista viljelijöistä, jotka ovat suunnittelemassa nostokoneyhteistyön aloittamista. Opintomatkojen matkakertomukset löytyvät tärkkelysperunatuotannon intranet-sivuilta osoitteesta www.tarkkelysperuna.info kohdasta hankkeen toiminta/matkakertomukset.

4. IT- teknologian ja intranetin suunnittelu

Internet teknologian hyödyntäminen kuuluu hankkeen tärkeisiin osa-alueisiin. Kevään 2001 aikana hanketoiminnan puitteissa on järjestetty suunnittelukokouksia yhteistyössä teollisuuden kanssa toteutettavan tärkkelysperunatuottajien intranetin sekä lohkotietokannan osalta. Intranetistä tulee tärkkelysperunantuottajille suunnattu käyttäjätunnuksin ja salasanoin varustettu internet- palvelusivusto, johon kerätään kaikki oleellinen tieto tärkkelysperunatuotantoon liittyen. Tärkkelysperunatuotannon intranet sivusto, joka löytyy osoiteesta www.tarkkelysperuna.info <http://www.tarkkelysperuna.info> on kolmetasoinen; yleiset kaikille avoimet sivut, vain sopimustuottajille suunnatut sivut sekä tehtaiden omille tuottajille suunnatut sivut. Käyttäjätunnuksen avulla määritetään kunkin tuottajan oikeuden intranetin sivustoihin. Tärkkelysperunantuotannon intranet sivusto on perustoiminnoiltaan valmistunut vuoden 2001 loppuun mennessä. Sivusto julkaistaan virallisesti kuitenkin vasta keväällä 2002 intraa täydentävien henkilöiden koulutuksen jälkeen. Sopimustuottajille jaetaan käyttäjätunnukset ja salasanat vuoden 2002 alkupuolella alkavan laatusopimuskoulutuksen yhteydessä.

Intranettiin liittyen hanke tuottaa tärkkelysperunantuotannon käsikirjan, jota päivitetään intranetissä täydennettävän kansion tavoin. Käsikirja valmistuu vuoden 2002 alkupuolella laatusopimuskoulutuksen oppikirjaksi. Lisäksi suunnitteilla on laatusopimusketjua silmällä pitäen viljelykirjanpito-ohjelmista tietokantaan lähetettävien lohkotietojen mahdollistavan välitysohjelmiston ja tietokannan rakentaminen. Tieto viljelijän ja teollisuuden välillä tulee liikkumaan sähköisesti molempiin suuntiin siten, että teollisuus saa viljelijän lohkotiedot käyttöönsä tutkimusta, markkinointia ja viljelysuunnittelun kehittämistä silmällä pitäen. Viljelijä saa vastaavasti käyttöönsä reaaliaikaiset tärkkelysperunan analyysitiedot tehtaalle viedyistä perunakuormista kuormakohtaisesti sekä muuta perunanviljelyyn ja sen suunnitteluun liittyvää tietoa. Intranetissä on lähitulevaisuudessa mahdollista verrata omien lohkojen viljelytoimenpiteitä alueellisiin esim. kunnittaisiin keskiarvotietoihin eri hakutehtävien perusteella. Suonentiedon Agrineuvos viljelykirjanpito-ohjelmasta on valmistunut marraskuun 2001 aikana tärkkelysperunantuotantoon suunnattu versio, jolla pystytään hakemaan tehtaalle toimittettujen perunakuormien analyysitiedon kuormakohtaisesti. Lisäksi ohjelmalla pystytään lähettämään lohkokohtaisesti toteutunut viljelykirjanpito rakenteilla olevaan viljelytietopankkiin. Viljelytietopankki analysointimahdollisuuksineen on valmis syksyllä 2002. Viljelytietopankin tietokantakuvaus on lähetetty myös Wisun, Softsalon ja Datatecin viljelyohjelmistojen tekijöille. Toivomuksena on, että mukaan viljelytietopankkiin saadaan useampi ohjelmistotalo.

5. Ankeroisnäytteet nostokoneyhteistyötiloilta

Nostokoneyhteistyöhön itse kulkevien koneiden osalta sitoutuneilta tiloilta on otettu peruna-ankeroisnäytteet. Tällä varmistetaan, ettei uuden yhteistyökuvion kautta edesauteta vaarallisen tuholaisen leviämistä tilalta toiselle ja samalla kannustetaan viljelijöitä huolehtimaan tuholaistorjunnasta. Valitettavasti kahdelta pohjalaiselta tilalta on ankeroista löydetty ja he joutuvat luopumaan nostokoneyhteistyöstä muiden tilojen kanssa. Ankeroisnäytteiden otosta aiheutettuja kuluja ei kuitenkaan ole sisällytetty hanketoiminnan kuluihin.

6. Mullanerotus

Nostokoneyhteistyön kehittämisen ohella on nähty tärkeäksi kehittää koko noston logistiikkaa pellolta teollisuuteen. Mullanerotukseen lastauksen yhteydessä on tärkkelysperunantuotantoa silmällä pitäen kehitteillä uutta laitteistoa. Mullanerotuslaitteen prototyypillä järjestettiin työnäytöspäivä Jaakko Perälän tilalla lokakuussa 2001. Laite osoitti käyttökelpoisuutensa osana tärkkelysperunatuotannon logistiikka, mutta se vaatii vielä edelleen kehittelyä. Hanketoiminnan puitteissa on tarkoitus jatkaa laitteen puutteiden kehittelyä vuoden 2002 aikana.

7. Hanketiimit

Hanketoiminnan puitteissa jokaiseen hankkeen toimialueen maakuntaan perustettiin hanketiimi, joka koostuu kunkin alueen maaseutukeskuksen neuvojasta, tehtaan viljelypäälliköstä sekä kahdesta (Etelä-Pohjanmaa kolmesta) alueen viljelijästä. Hanketiimi toimii kontaktina alueensa viljelijöiden ja projeltipäällikön välillä. Hanketiimitoiminnan puitteissa kartoitetaan hanketoiminnan kehitystyön suuntaviivoja ja käytännön toteutuksen mahdollisuuksia. Hanketiimit perustettiin syksyn 2001 aikana ja tiimeille voi lähettää sähköpostiviestiä seuraaviin ryhmäpostiosoitteisiin.

Satakunnan hanketiimi; hanketiimisatakunta@nettimaa.com

Hämeen hanketiimi; hanketiimihame@nettimaa.com

Etelä-Pohjanmaan hanketiimi; hanketiimiep@nettimaa.com

Pohjanmaan hanketiimi; hanketiimipohjanmaa@nettimaa.com

8. Perunarupikoe

Tärkkelysperunahanke on osaltaan mukana laajemmassa perunarupikoetoiminnassa. Katariina Vihlman Etelä-Pohjanmaan Maaseutukeskuksesta on mukana tutkimustoiminnan kenttätyössä, tulosten kokoamisessa ja analysoinnissa. Katariina vastaa myös vuonna 2002 tärkkelysperunahankkeen puitteissa toteutettavan siemenhuolto-osion koordinoinnista, joka osaltaan vahvistaa tärkkelysperunan ja siihen liittyvien tautien ehkäisyn toteuttamista. Tutkimustoiminnan tuloksia, niiden valmistuttua, sovelletaan myös tärkkelysperunapuolella. Perunan perunarupi aiheuttaa tärkkelysperunassa mullanerotusongelmia ja koetoiminnalla sekä siemenhuollon kehittämisellä ehkäistään näitä ongelmia.

 

II. Laatuosio

1. Laatusopimuskoulutus

Laatusopimuskoulutus oli tarkoitus aloittaa syksyn 2001 aikana. Koulutusta varten suunnitteilla olevia eri työkaluja, joita ovat tärkkelysperunan viljelykansio, tärkkelysperunantuotannon käsikirja, tärkkelysperunatuotannon intranetti sekä viljelytietokanta, ei kuitenkaan saatu kaikilta osin valmiiksi, joten koulutuksen aloitus päätettiin siirtää vuoden 2002 alkupuolelle. Koulutus tulee rakentumaan maatiloille suunnatun laatukoulutuksen pohjalle, mutta laatusopimuskoulutuksessa painotetaan viljelijöiden tärkeäksi kokemia koulutusasioita. Viiden päivän laatusopimuskoulutyuksen sisältö selviää liitteestä 2.

2. Laatusopimuskansio

Laatusopimuskansio valmistui välilehtineen koulutuksen työvälineeksi marraskuussa. Kansio pitää sisällään sisällysluettelon laatusopimuskansion sivuista, ohjeen maatilan mallimappijärjestelmän rakentamisesta sekä tärkkelysperunantuotannon käsikirjan. Kansio tullaan jakamaan kaikille sopimustuottajille tärkkelysperunantuotannon käsikirjan painetun version valmistuttua. Viljelijä voi tarvittaessa täydentää käsikirjaa tärkkelysperunantuotannon intranetin kautta täydennettävän käsikirjan uusilla sivuilla, jotka hän voi tulostaa intrasta. Ne viljelijät, jotka eivät omista tietokonetta, saavat täydennyssivut vuosittain postin välityksellä.

3. Laatusopimusjärjestelmä

Tärkkelysperunantuotannon laatusopimusjärjestelmän rakentamisesta, siihen liittyvästä koulutuksesta sekä koulutuksen työkalujen rakentamisesta laadittiin suunnitelmat hankkeen ensimmäisen toimintavuoden aikana. Tavoitteena on rakentaa laatusopimusjärjestelmä, jolla viljelijä voi halutessaan tehdä laatusopimuksen teollisuuden kanssa. Tällöin viljelijä sitoutuu tiettyihin laatusopimuksen sisältämiin velvoitteisiin.(ks liite 3.) Vastavuoroisesti teollisuus sitoutuu sopimuksen mukaisiin velvoitteisiin viljelijäosapuolta kohtaan. Varsinaiset laatusopimustuotannon laatuhinnoittelut käydään hanketoiminnan ulkopuolella maataloustuottajajärjestön ja teollisuuden välillä.

Hanketoiminna puitteissa rakennetaan työkaluja laatusopimustoiminnan toteuttamiseksi. Työkalujen käyttö koulutetaan laatusopimustuottajille hankkeen tarjoaman viiden päivän koulutuksen puitteissa. Laatusopimusjärjestelmän käyttöönotto, sen työkalujen valmistuminen ja koulutus toteutetaan vuoden 2002 aikana.

 

III. Uudet sopimusviljelijät ja tiedotus

1. Tiedotus

Hanketoiminnasta on julkaistu muutamia lehtiartikkeleita maakunnallisissa ja paikallisissa lehdissä. Projektipäällikön perunaposti-tiedotetta on lähetetty kaikille hankkeessa mukana oleville noin 1000 sopimustuottajalle neljä kappaletta. Tiedote sisältää ajankohtaista hankeasiaa ja on tärkeä väline viljelijöiden ja hankevetäjän välisessä tiedotteessa. Viljelijöille kohdistuvaa projektipäällikön tiedottamista olisi voinut olla enemmänkin, mutta valitettavasti työaikaresurssit hankkeen muiden toimintojen työllistävyyden puitteissa eivät mahdollistaneet enempää tiedottamista. Tarkoituksena oli siirtyä sähköposti/postin e-kirje tiedottamiseen, mutta ainakaan vuoden 2001 aikana työaikaresurssit eivät muiden kiireiden vuoksi mahdolistaneet toiminnan käynnistämistä.

Tärkkelysperunan tuotannosta järjestettiin kaksi heräteiltaa (Kuortane, Kurikka) uusien viljelijöiden mielenkiinnon kartoittamiseksi. Valitettavasti kiintiön rajoittama tuotanto ei sallinut varsinaisten uusien tuotantosopimusten tekoa, mutta illat osoittivat osaltaan, että tärkkelysperunan tuotanto voi olla varteen otettava mahdollisuus myös uusille tuottajille. Valtettavasti tärkkelysperunantuotannon kiintiön lisäysksestä ei saatu tietoa vuoden 2001 aikana EU:sta, joten epävarmuus kiintiön lisäyksen suhteen jatkuu vuoden 2002 puolelle. Tämän vuoksi uusien sopimusviljelijöiden hankintaan ja tärkkelysperunantuotannnon tiedotustoimintaan ei vuoden 2001 aikana panostettu hankesuunnitelman mukaisesti.

Liitteet